Normaalia arkea.

Yritettiin saada kuva jossa Turo-Eemil ja Viivi istuis molemma ja tässä tulokset ;D

Ja Turo-Eemil on haka tuossa mainosten lukemisessa;]


Eipä meidän arkeen sen ihmeempiä kuulu. Odotellaan, vaan, että koska se meidän poika lähtis liikkeelle. Mulle iskee pian paniikki, kun tuntuu, että "KAIKKI MUUT" jo tekee sitä ja tätä yms! Ja se on tyhmä ajattelu tapa, mä tiedän, mutta minkäs teet... Aina tulee luettua kaikki foorumeja, palstoja, kirjoja, lehtiä joissa lukee " mitä tämän ikäisen pitäisi osata" juttuja... Ehkä Turo-Eemil on vain niin rauhallinen, ettei jaksa kiirehtiä mihinkään; koska kuitenkin 4kk neuvolassa kun oltiin lääkärin tarkastuksessa, lääkäri sanoi heti, että Turo-Eemil on todellakin täysin terve lapsi. Onnellinenhan pitäis olla kun ei vielä liikuta, mutta onk osekää mukavaa kun ei pääse mihinkään niiin sitte huudetaan ja ei yhtään viihdytä ilman äitiä...Tämäkin on ohi menevä kausi, onneksi.
Ollaan oltu kipeitä muutaman päivän. T-E:lle nousi oikein kuume ja oli tosi nuhainen ja räkäinen. Ei saanut syötyä tuttia eikä juotua pullosta kun oli rakas niin tukkoinen. Kuume laski onneksi nopeaa panadolilla ja rakkaudella. Vieläkin on kyllä vähän nuhainen jonka takia ei tänään menty vauva uintiin, mutta muuten täysin terve [: Tuli siinä valvottuakin muutama yö. Ja ikinä en niin väsyksissä ole ollu. Onneksi viimeyönä asia korjaantui kun Turo-Eemil nukkui 20.00-09.30 ! ! !! Ihmettelinkin jo että mitä ihmettä ja mä heräsin ennemmin kun Turo-Eemil ja tätä ei montaa kertaa tapahdu ! [:
Tänään kävi tyttöystäväkin kylässä; Viivi ! Siitä Turo-Eemil nautti ;]

Turo-Eemil 5kk ! Sen kunniaksi pari tuoretta kuvaa ;

Kuvia meidän 5kk:sta Turo-Eemilistä!
Niin se aika kuluu.

väsymystä ilmassa kaikilla !

Nyt on oikeen väsymyksen aika meillä kaikilla !
Mua väsyttää aivan mahottomasti, mutta se nyt kuuluu asiaan.
Ja Turo-Eemilillä ollu tänään oikeen VÄSY PÄIVÄ! Ei ole jaksanu olla hereillä kun tunnin pari kerralla, jos sitäkää! Aluksi mietin,että onkohan kipeä tai tulossa kipeäksi, mutta tämä on vaannäitä päiviä... Kaikki päivät kun ei ole ruusuilla tanssimista ja kaikki ei mene käsikirjotuksen mukaan. Ja onhan se mulle "helppoa" kun toinen vaan nukkuu, mutta samalla aika tylsää...
Turo-Eemil on oppinut vaihtamaan kädessä olevaa esinettä toiseen käteen! Hoksasi sen juuri tänä iltana ! Tai tänään me vasta se huomattiin. Kun naksua vaihtoia kädestä toiseen.
Tänään ensimmäisen kerran maistettiin maissi naksua, mutta se kädestä toiseen vaihto oli mukavempaa kun se itse maissi naksun syöminen !

Viikonloppuna oli mukavaa ! Oltiin pe-la yö meidän kavereilla ! Sielä oli 7kk ikäinen pieni tyttö myös [: Oli mukava saunoa ja viettää iltaa ! 8)
Lauantaina me oltiin match show:ssa ja Siru sai erittäin hyvän ja voitti vielä mustiin ja mirriin lahjakortin [8 Hieno Pimu!

Se olis pian joulu ja joululahjojenkin pitääs ruveta ostamahan. VIelä kun vaan keksiis, että mitä kullekin ostaaas.
tänään otettiin joulukortti kuvia ja teetettiin joulukortit sukulaisille ja ystäville[:

Tapahtuma rikasta elämää.

Joskos taas kirjoittelis kuulumisia.
Turo-Eemil kasvaa ja kehittyy. 9.11.2010 kääntyi vahingossa selältä vatsalleen. Oli ihan ihmeessä, että kuinkas mä nyt näin käännyin 8,D mutta ei ole sen jälkeen kääntyny itse vatsalleen. Mutta eiköhän T-E sen pian hoksaa. Sitten alataankin pian liikkumaaan. ;D

Nauvolassa oltiin 10.11 ja sielä kaikki oli hyvin. Ihmettelivät kuinka voi vauva olla niin hyväntuulinen ja nauravainen, vaikka yleensä tämän ikäiset vierastavat, niin meillä nauretaan kaikille. ;] Mami on ylpee! Uusi neuvola täti oli mukava. Rota rokotekin saatiin. Mitat olivat 8405g ja 67cm. Ja nyt ei olla enään yläkäyrillä, vaan on tasoittunut ihan normi käyrälle. Vaikka mä vähät välitän nuosta käyristä, ne osaa olla aika raivostuttaviakin. Toki ei meille oo koskaan mitään sanottu, vaikka Turo-Eemil ei mikään pieni hentoinen olekaan. ;D No, samalla oli lääkärin tarkastus, kaikki oli hyvin. Lääkäri sanoi, kun otti T-E:n syliin, että tästä lapsesta näkee heti, että on täysin terve. On niin eläväinen poika. Sydäntä kuunneltiiin ja sekin oli terve. Istumis lupa saatiin lääkäriltä, mutta ei olla siltikään viellä missään syöttötuolissa istutettu. Ensviikolla mennään ostamaan syöttötuoli ja sitten pikkuhiljaa. Äitin rakas poika <3

Sitten nelijalakaasista; Kaikki sujunu Nox:n kanssa hyvin. Poika on oikeen sydänten valloittaja. Sirun juoksutkin onneksi oli ja meni ja mitä luultavammin, säästyimme pennuilta ! :DEns juksusta ajateltiin, josko pieniä rottweiler vauvoja saattais maailmaan [: Sitten Sirukin rupiaa olemaan sen ikäinen, että voi astuttaa. Josko Nox:kin ymmärtää sitten astumisen päälle jo ;D Ja Nellillä kaikki hyvin. Nelli elää omaa sohvaperuna elämäänsä. <3


Saatiin viime viikolla kuulla erittäin yllättäviä uutisia, joka pisti miettimään elämää eteen päin, kuinka oikein toimia ja mikä olisi parasta. Ja tultiin siihen tulokseen, että Thaimaan matkaa siirretään. Varmaankin aika lähelle ens joulua, uskoisin. Mutta ei siitä vielä sen enempää.

Huomenna oliskin luvassa kirppari kierros kaverin kanssa Seinäjoella, saas nähä tarttuuko mitää mukahan. [:

Mulla olis kauhia hinku päästä mökille; keskelle ei mitään. Olis paljon lunta, takassa tuli ja sisällä lämmin. Turo-Eemil leikkis ja koirat sais juosta niin paljon kun sielu sietää ! =) Tätä täytyykin kehitellä eteenpäin tätä ideaa ;) ....

Ja vielä muutama tuore kuva.

Meidän perheen arkea.

Tuntuupas tämä elämä nyt mukavalta! Tänään haettiin uusi auto, pari vuotta uudemman kun mitä edellinen oli ja illalla kun Jussi tulee kotiin niin olis tarkoitus varata se Thaimaan matka! Vitsit, että ootan innolla sitä lomaa! Vaikka siihenkin on melkein vuosi, 9kk. Elokuussa 2011 siis ollaan menossa viikoksi [:
Me mennään mun vanhempien kanssa, niin saadaan mekin Jussin kanssa vähän edes rentoutua. 8] Silloin Turo-Eemilkin on jo 1v 1kk! Aika kun menee niin kauhiaa vauhtia.

Vantaalle meidän piti viimeviikonloppuna mennä, mutta ei päästy kun Jussi ei saanutkaan pekkasta perjantaille, minä ja Turo-Eemil tultiin kipeiksi ja vauvauint alkoi sunnuntaina. MEidän flunssa onneksi pyörsi, ettei kerstänyt kauaa eikä noussut onneksi kuume. Turo-Eemilillä oli vähän lämpöä, mutta supolla meni ohi. Nuhainen oli ja on vähän vieläkin aika-ajoin. ;s inhottavaa.
Mutta tosiaan päästiin vauvauintiin ja oli mitä ihaninta! Turo-Eemil nin nautti! Oli hauska, että meidän ryhmässä oli 12 vauvaa ja pulet tyttöjä ja pulet poikia suurinpiirtein ja pojista kolmella oli nimenä Eemil. MEillä toki Turo-Eemil, mutta sitten oli lisäksi kahdella Eemil. ;D Hauska yhteen sattuma, mutta eikä se niin mee, että nuo nimetkin kiertää ns. ympyrää. Että tietyt nimet tulee ns. muotiin ja nuosee pinnalle ja taas unohtuu jne jne. Liekö nyt sitten Eemilin aika ? Tiedä tuota.

Öistä vähäsen. Meillähän Turo-Eemil nukkui ensimmäiset 3kk täysiä öitä, ei me tiedetty mistään yö heräämisistä mitään, mutta appajee NYT! Pahimpina öinä herätään puolentunnin välein; naramaan, kiljumaan, itkemään, äheltämään yms. Tätä on nyt jatkunut joku parisen viikkoa, varmaan pian kolme.Ensin soli sitä, kun oli oppinut kiljumaan, niin yölläkin piti vielä tarkistella että onhan se oma ääni vielä tallella. Sitten yöllä on muuten vaan niin mahottoman mukavaa, ettei malta nukkua. Ajattelin josko hampaita teettää, ettei nuku ja laitoin yöksi supon, mutta ei mitään virkaa. Eli ei ole sitä. Tai voihan niitä hampaita tulla, mutta ei ainakaa ole kipeä. Nälkä ei ole. Syödään jo kiinteitä ja tankataan tosi paljon enne kun mennään nukkumaan. Vettäkin olen koittanu antaa iltaisin joskos olis jano, mutta ei sekään.
Foorumeilta sitten luin, että melkeimpä jokatoinen sielä valitteli samaa. Eli liekö jotain kausittaista? Neuvolankin mukaan pitäis mennä ohi pian. Mutta viime yö oli todella ihana! Mei herätty kun kerran 04:00:ltä syömään ja nukuttiin taas aamu puoli 8 asti.
En mä toki olettanutkaan, että alusta loppuun asti menis yhtä ihanasti, ettei tarvisi valvoa yhtään yötä. [: Sehän kuuluu siihen vauva-arkeen. <3

Perheen lisäystä ollaan saatu !

Meidän perhe on nyt saanut perheenlisäystä; karvaista sellaista. [:
Tässä Meidän rakastavaiset.
Siru 1v2kk
Nox 1v2kk
<3

Rakkaus.

Tässä muutama kuva meidän Turo-Eemilistä <3

Turo-Eemil jo reilu 3kk!

Mihin tämä aika menee? Kertokaapa se.
7. päivä tuli 3kk ja silloin olikin kolme kuukautis neuvola.
Kaikki oli paremmin kun hyvin. Turo-Eemil oli 7650g ja 63.7cm pitkä. Erittäin potra sälli.
Terveisiä vielä kirjotteli neuvolakorttiin " kannattelee päätään ikäisekseen todella hyvin, iho kaunis, hyvin kasvaa, kädet löytyneet ja erittäin nauravainen poika".

Pian meillä onkin kolme vuotis neuvola! :D

Kovasti on Turo-Eemil taas kehittynyt viime kirjoittamisestakin.
Nyt meillä tartutaan leluun kunnolla molemmin käsin ja sitten suoraan suuhun, kiljumaan meillä opittiin perjantaina. Luoja sitä äänen määrää, yölläkin Turo-Eemil herää moneen kertaan kiljumaaan, öisin se ei paljoa naurata. :D
Nyt on joku ihme vaihe menossa, parina yönä nyt peräkanaa on herättyparin tunnin välein nauramaan, kiljumaan, jokeltelemaan... Ei syömään...
En tiedä, johtuusko siitä, kun oppinut niin paljon uutta? Onhan meillä nukuttukin hyvin, erittäin hyvin. On vedetty unta palloon reilut 12 tuntia putkeen.
Saas nähdä kauanko tätä vaihetta kestää.;/ [:

Mutta on se hienoa nähdä kuinka oma lapsi kehittyy. Kerkeän mä sitten nukkkua kun sen aika on, nyt on vauva aika! <3

Kattelin eilen rskaus kuvia....äääääh, voi luoja, että olis ihana olla raskaana<3
Kaikki ne tuntemukset, ensimmmäiset liikkeet, ihana pyöreä vauvamasu ja sydänäänten kuuleminen ja kaikkia. Eritoten sitten se synnytys. Saa sen oman lapsen lähelle.
Josko meille se pikku kakkonen siunaantuus ;] Tervetullut on kyllä. Sais tulla tyttö, olis molemmat ja sais ostaa niitä ihania vaaleanpunaisia pitsisiä mekkoja ja nukkeja ja barbeja, mutt toisaalta olis kiva jos tulis toinen poika, olisivat hyvät kaverukset Turo-Eemilin kanssa. Noh, ainahan sitä haaveilla saa. ;D


Jussilla taas inhottava iltaviikko menossa. ;/ Onneksi Tiia oli eilen mun seurana koko illan oikeestaan siihen asti ku Jussi tuli ja tänään tulee Annika ja Viivi prinsessa ja huomenna tulookin äiti ja Ville ja mennäänkin vähän kaupoolle. Ehkä kirppari kierroskin? Ville jääkin meille sitten muutamaksi yöksi ja on mun seurana täälä luultavasti perjantaihin asti.
Lauantaina mennäänkin kattomaan mun entisen luokkakaverin vauvaa, vajaa kuukauden ikäästä tyttöä [: ja sunnuntaina olis luvassa koiranäyttelyt. Sirun kans varmaan mennähän käymähän ja Ceasaria kannustamaan ;D
Nyt suihkuun, siivoamaan yms kun Turo-Eemil vielä nukkuuuu....

Turo-Eemil

Kuva Turo-Eemilistä ja toisessa kuvassa on Turo-Eemil ja Nea. <3 Ikäeroa reilu 3kk

Turo-Eemil on oppinut tarttumaan leluun kiinni. Nyt tarraakin joka asiaan sitten kiinni. Ja musta tuntuu, että enemmän vasemmalla kun oikealla kädellä.
Mutta liekö tuosta vielä mitään päätellä?

Ääneenkin meillä jo nauretaan. Varsinkin tyttö vauvoille ;] Ne vasta onkin ihania Turo-Eemilin mielestä.

Aika vaan menee. Huomanna Turo-Eemil 3kk ja huomenna oliskin myös 3kk neuvola. [:
Saas nähä kuinka poju on kasvanu. Potra poika jo kovasti on.
Uskon, että meillä käännytään pian, niin kovaa jo pönkii itseään sivulle ja kun vaippaa vaihtaa, niin potkii pyllynsä ilmaan :D




Täydet yöt meillä nukutaan. Paitsi viime yönä. En tiedä mikä oli. Heräsin kahdelta kun Turo-Eemil kitisi ja juotiin sitten maitoa. no seuraavan kerran heräsin samaan kitinään ja itkuun puoli 5. Laitoin tuttia suuhun mutta ei auttanut. Pyysin Jussia hakemaan alhaalta maitoa ja lämmittämään sen. SIllä välin poika nukhatikin, mutta kun itse rupesin nukkumaan, niin poika heräs. Annoin maitoa sitten taas ja sitten nukuttiin puoli 9:n.
Aamulla tuntui, että olin ihan poikki, kun en oo tottunut heräämään öisin.
Mutta meillä kyllä kuolataan tosi paljon ja nyrkit on kyynärpäitä myöden suussa, että teetteliskö se hampaita? Katsotaan katsotaan.

2kk

Tänään onkin Turo-Eemilin 2 kk päivä! Miten se aika onkin mennyt näin lujaa vauhtia?
Kovasti on kasvanut ja kehittynyt poika. Neuvolassakaan eilen ei tullut kun kehuja.
Turo-Eemil kun on vain sellainen hymykuoppien esittelijä! [:


Perjantaina olisikin sitten muutto. Odotan jo kovasti. ´Raivostuttavaa vain tämä pakkaaminen...
Kaikki ns. oma-aika menee tavaroita paikkaillessa. Mutta on se sen arvoista!
Kuinkahan sitä osaa asua niin suuressa omakotitalossa? Kaikkeen tottuu. [:


Ollaankin Jussin kanssa suunniteltu, että tehdään yksi Helsingin reissu ennen joulua.Mennään Juipin ja Tessen luo ja käydään ostelemassa joululahjoja ja IKEA:ssakin pitäis käydä ostamassa uudelle talolle kaikkea;mm. naulakko, verhotangot yms yms.

Odotuksesta vauva arkeen.

On ollut pitkä tovi kirjoittamatta. Ei ole ollut oikein aikaa paneutua mihinkään muuhun kun poikaan. <3
Nojoo, meille siis syntyi poika 7.7.2010 pitkän ja piinaavan odotuksen jälkeen. Poika oli masussa niin äidin poika, ettei olisi vielä tänä päivänäkään syntynyt jos ei olisi kolmea päivää käynnistetty.
Eli 5.7 Menin aamulla kahdeksaksi äitiyspolille käynnistykseen ja käyrille makaamaan. Käynnistys aloitettiin laittamalla pallongi. (Kuin katetri joka laitettiin kohdun suulle ja voin kertoa että se sattui siihen mennessä eniten mitä ikinä olin kokenut.) Siitä supistukset alkoivat samantien kolmen minuutin välein. He liattoivat mut kuitenkin vielä kotiin. Sanoivat että tuu takasin jos kivut on sietämättömiä eikä panadoli enään auta. No, Jussi oli vielä töissä ja ajattelin, että meen Marrun luo, kun Marru oli silloin vielä sairaalassa. Sielä olin tunnin verran ja kävelin vain edes takaisin, supistukset sattui niin helvetisti. Ei puhettakaan että olis voinu istua edes minuutiksi. No Jussi sitten mut haki kun pääsi töistä, kahdelta. Auto matka oli tuskaa kun oli pakko istua. Kotona menin sitten ensimmäisenä suihkuun, se auttoi hetken aikaa. Olo oli tosi kipeä ja epämukava. Pallongin takia vuosin vertakin koko ajan. Kuulemma oli normaalia. Suihkun jälkeen koitin mennä ottamaan päikkäreitä ja lepäämään, että jaksaa sen koitoksen mikä edessä on, mutta ei siitä tullut mitään, supistukset sattui niin vietävästi. Puoli viiden aikana lähdettiinkin sitten vielä koirien kanssa lenkille, koska kävely auttoi kipuihin. Päätettiin sitten, että kun kotiin päästään niin lähdetään kyllä sairaalaan ja otetaan sairaalakassit jo mukaan.
Oltiinkohan me takaisin synnytysvastaanotossa joskus puoli kuuden maissa. Makoilin käyrillä jonkun aikaa, joka oli tuskaa. Supistuksia piirtyi hienosti. Kätilö teki sisätutkimuksen ja olin auki 2cm mutta kanavaa vielä jäljellä. Näin mä muistaisin. No saatiin mennä ulos kävelemään siksi aikaa kun lääkäriä odoteltiin. Siinä Jussi sitten soittelikin kaikki sukulaiset läpi, että sairaalassa ollaan.
Seittämän aikana päästiin lääkärille ja se tutki, sama tulos 2cm auki ja reunaa jäljellä. Antoi supistuksiin kipupiikin kankkuun ja otti pallongin pois, koska ei siitä ollut mitään apua. Satutti vain. Kun pallongi oli otettu pois supistukset loppui kun seinään! Ei siis minkäänlaisia supistuksia. Odoteltiin sitten vielä siinä aulassa että päästään vielä käyrille ennen kotiin lähtöä(halusin ite vielä yöksi kotiin)varttia vaille 8 vielä odoteltiin siitä kunnes saatiin viesti, että Marru oli salissa ! Marrukin siis synnyttää ennen meitä- ajattelin. Ja niinhän heille syntyi tyttö päivää enenn meitä.<3
No maanantai tiistai välisen yön nukuin kun tukki ! Ei tullut supistuksia lainkaan.
Tiistaina meillä olikin aika synnytysvastaanottoon aamulla kahdeksalta. Menin taksilla kun Jussi oli töissä.
Ne ottivat mut sairaalaan sisälle, antoi sairaala vaatteet ja majoittivat mut perhehuoneeseen. Se oli ihan mukava, sai olla yksin. Yhdekstältä aamulla sain ensimmäisen käynnistävän tabletin. Se aloitti taas supistukset, mutta ihan harvakseltaan. Ehkä parissa tunnissa yks kaks supistusta; mutta oli sekin jo jotain.[: Puolikkaita tabletteja sain sinä päivänä kolme neljän tunnin välein.
Jussi tulikin töistä päin sairaalallle ja oli ihanasti mun seurana koko illan.
Yötä vasten sainkin taas kipupiikin jonka ansiosta olo oli kun olis ollu kännis. Ainakin se rentoutti, mutta ei se kipuja poistanut. Yönnukuin suht ok..
Niin jooo ja tiistai illalla vielä kätilöt hätääntyivät kun käynnistävät tabletit aiheutti vauvan sydänäänin laskusuunnan. Lääkärin kanssa he kauan miettivät, että voiko käynnistystä jatkaa. Tulivat siihen tulokseen että voi.
Keskiviikkona aamulla sain kymmeneltä ensimmäisen kokonaisen tabletin suun kautta.Siitä tulikin tehokkaammat ja kivuliaammat supistukset. Makoilin käyrillä siinä kahdentoista aikana. Yhtäkkiä mulle tuli olo, että pakko päästä vessaan, ei pysty millään pidättämään. Soitin kelloa ja sanoin kätilölle, että nyt on päästävä pois käyriltä, että pakko päästä vessaan ja supistuksia tule eniin usein, että mahdotonta enään olla edes tässä liikkumatta. Kätilö irrotti käyrät ja antoi luvan mennä vessaan. Suoli tyhjentyi kolme kertaa. JA supistuksia vain tuli ja tuli. KEllo oli yksi. Aamuvuron kätilö sanoi, että ei enään tutki mua, kun niillä vuoro vaihtuu justiin, että ilta kätilö tulee ihan justiin, että hän tutkii sitten. No ajattelin, että just. Millä vitulla mä kestän nämä. No menin suihkuun ja en pystyny olla sielä kuinkaan päin. Sattui vain. Soitin taas kelloa ja pyysin kipulääkettä. Iltakätilö sitten tuli ennen puolta kahta ja tutki; sanoi, että 45cm auki ja nyt mennään saliin. Sitten se keräsi mun kimpsut ja kampsut ja vei saliin.
Vaihdoin avopaidan päälle ja menin sängylle makaamaan. Ilokaasua hengittäen. Eikä se mitään auttanut.
Käskin kätilöiden soittaa Jussille, että tulee suoraan töistä ettei käy kotona. Jussi pääsi kahdelta töistä. No kätilöt soittivat ja Jussi onneksi tulikin pian !
Mä en oo ikinä tuntenut sellaista kipua ja tuskaa mitä silloin tunsin ! Ei sitä osaa edes sanoin kuvailla.
Kätilö kyseli, että mitä kivunlievityksiä halusin; sanoin, että kaikki mahdollinen ja ainakin epiduraali. No, anestesia lääkäriä odoteltiin vajaa tunnin että se tulis laittamaan epiduraalin. Ja kun se loppujen lopuksi tuli, meni epiduraali pieleen. Ei siis vaikuttanut millään tavalla. Vauvans ydänääniä vaan heikensi. Kätilöt pyörittelivät mua kontilleen ja kyljeltä toiselle. Mikään ei auttanut. Oli aika kiire.
Jossain vaiheessa kuulin, että nyt 5cm auki. Seuraava minkä kuulin oli 7cm auki. Siinä vaiheessa sain kohdun suulle jonkun sortin puudutteen, kuulemma. Ei auttanut. Ja taas hengittelin ilokaasua ja happea vuorotellen. Ei sekään auttanut, kun en pystynyt keskittymään siihen hengitykseen. Sitten taas kuului, että 10cm auki. Ja mua käskettiin ponnistamaan, ite tuntenut ponnistuksen tarvetta, koska tunsin vain sen kivun ja tuskan kun ei mikään kivunlievitys auttanut. Siinä sitä oltiin melkeimpä luomuna ponnistamassa. Ponnistessani kuulin, kun kätilö sanoi Jussille, että onko kaikki hyvin ja laittoi Jussin istumaan. Ilmeisesti Jussia alkoi heikottaa ? Mulla oli koko ajan silmät kiinni, siitä sai enemmän voimaa,niin en muista oikein kunnolla mitään ja en nähnyt mitä tapahtui.
Sitten kuului, kun lääkäri sanoi, että pakko leikata väliliha, että vauva saa lisää tulla ulos. Nyökyttelin vain. Ihan sama enään kuinka mua runnotaan, ei tämän enempää voi enään edes sattua. Kuului kamala ääni kun väliliha leikattiin, mutta eipä se juuri tuntunut miltään. Sitten taas posnnitelin jonkun aikaa ja kuulin, kun Jussia kehotettiin taas istumaan. :D <3 SItten kuului kun lääkäri taas huuteli, että nyt meidän on autettava imukupilla vauvaulos. Taaskin vain nyökyttelin, aivan sama, tehkä vaan jotain, että vauva saadaan ulos ! Sitten kuulin kun samainen lääkäri taas sanoi, että avaa silmät ja kato kun vauva pää syntyy. Avasin silmät; salissa oli 5 kätilöä ja kolme lääkäriä. Kaikilla kiire johonkin suuntaan... Sitten yritin kattoa kun vauvan pää syntyy, että en nähnyt kun maha oli edessä :D joten laitoin silmät takasin kiinni ja ponnistin niin lujaa kun ikinä. Sitten tunsinkin kun vauva syntyi. <3 Terve poika<3
Jussi leikkasi napanuoran ja sain pojan rinnalle. Kivut loppui samantien! Olo oli ihana! <3 Sitten syntyi istukka helposti ja ihan omin avuin. Se ei tuntunut miltään. Kätilö esittelii mulla istukan ja kertoi sen tehtävästä yms.
Siinä me oltiin; meitä oli kolme. Uskomatonta. Kun istukka oli syntynyt rienti mies lääkäri saliin ja kysyi, että täältäkö hätäsektioon? Kätilöt sanoi, että ei enään. Onneksi mulla oli ollu silmät kiinni ja en ollut pystynyt kuuntelemaan mitä sielä puhuttiin. Tilanne ilmeisesti oli aika vakava, kun pojan sydänäänet tekivät vaan koko ajan laskua.

Jäätiin joksikin aikaa kolmistaan saliin. Kätilöillä oli koko ajan kiire; sinä päivänä syntyí kuulemma 14 lasta ;D
Sitten Jussi kylvetti pojan ja puki. Mittasi ja punnitti kätilön kanssa. Näin meille syntyi poika pistein 9/9/9 (imukupista johtuen) 7.7.2010 kello 15:38 mitoin 52cm ja 3610g. <3 Synnytys kesti supistuksista istukan syntymiseen 2tuntia 38 minuuttia. Ponnistusvaihe 22min.

Vauva laitettiin vauvan sänkyyn ja mä pääsin suihkuun. Istua en voinut ollenkaan tikkien takia; mutta kävely sujui ongelmitta ja olo oli että olis voinu kotia jo lähteä siltä seisomalta.
Suihkun jälkeen saatiin saliin vielä ruoka ja syötiin kaikessa rauhassa. Sitten lähdettiin osastolle. Vauva vietiin vaunuilla. [: Sielä äitin oma poika nunnui <3
Huone kaveri oli tosi mukava, samanikäinen likka. Yhtäaikaa päästiin kotiinkin[:
Tuo oli maailman ihanin päivä ! Ikinä ei sitä unohda vaikka itse synnytyksen onkin jo unohtanut. Mutta voisin mennä jo vaikka huomenna synnyttämään toisen pienen; kyllä siinä kärsii , mutta lopputulos on niin ihana, että se voittaa kaiken !! <3 On se äidin rakkaus jotain sanoin kuvaamatonta.


Arki lähti rullaamaan mielettömän hyvin ! Poika nukkuu ja syö ja nyt on jo vähän hereilläkin. [: Mutta vielä yhtä paljon nukkuu päivisin kun valvoo. Nyt meillä nukutaan jo täysiä öitä. En olisi uskonut, että tämä on vaivatonta; jos niin vois sanoa. Varauduin paljon pahempaa, että tyyliin, meillä ei kukaan nuku vuoteen täysiä öitä eikö kunnollisia yö unia, mutta päin vastoin. Vattavaivojaan ei ole meillä näkynyt. SOpii niin tuttelit kun nannit ja se D-tipat.
D-tipat toki sai jättää pois kun poika saa vain pelkkää korviketta, kun ei maitoa tule. Siitäkö sainkin kuulla, kun en pysty imettää ! Hoitohenkilökunta oli muuten mielettömän ihanaa sairaalassa, mutta imetysvimmaisia ne kaikki oli ! Mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Enään ei ole kuulunu marmatusta. Onneksi.

Hyvin poika kasvaa pelkällä korvikkeella. 6 viikkoisessa neuvolassa oli poika 59cm ja 6040g <3 Potra poika jo.


Nyt meillä onkin jo sitten ristiäiset sunnuntaina ! Aika menee niin jumalattoman nopiaa!

Tässä vielä kuva meidän pienestä ruskea silmäisestä hymykuoppa pojasta <3 Äidin ja isän ylpeys! <3

Poika vei sydämen

Nyt on vihdoinkin oma poika sylissä <3 Ei tätä onnen ja rakkauden määrää voi edes sanoin kuvailla !

Kesäkuu.

Nyt on se kesäkuu <3 !
On taas ollut pitkä aika kirjoittamatta.. Ei ole muka vain saanut aijalliseksi.

Noh, neuvola käynnitkin on jo viikon välein ja vielä 4 päivää niin pojukin olisi täysiaikainen syntymään. [:

Eilen oli viimeinen lääkäri neuvola;
Ennen kohdunkaulan pituus ollut 5cm, nyt enään 2 cm ja paikat täysin kypsyneet ja pehmentyneet synnytykseen.
Poika ei vain vielä ole laskeutunut, mutta lääkäri sanoikin, että joillain laskeutuu vasta samana päivänä kun syntyy.
Täälä ollaan nyt sitten 24 tuntia vuorokaudessa valppaana lähtemään.
Tuntui aika pelottavalta, kun lääkäri sanoi, että sauraavan kerran kun me nähdään, niin silloinkin synnytyksen jäkitarkastus. ;D

Ollaan kyllä pojun kanssa sovittu, että ennen juhannusta käydään hänet kotiin hakemassa.

8)

Ajatuksia;

Muistan sen, eilisen. Ennen kuin me oltiin historiaa.
Muistan sen,kun luvattiin; ettei erota koskaan.

Nyt tiedän mitä menetin.
Ja miksi kaikkee vihasin; sulta liikaa odotin.

Mä yritin sut unohtaa ja onnistuinkin toisinaan;
mutten koskaan, kokonaan.

Nyt kun olet siinä; on kuin et ois poissa ollutkaan.
Mihin me kaaduttiin? Toisista eksyttiin?
Sanoihin, tekoihin, riitoihin, tekoihin; valheisiin!

Muistan sen, kun luvattiin ettei erota koskaan.

En uskonut, et rikkoisit, ne säännöt jotka kirjoitin,
mut oon luonas taas.

Turhaan vastaan taistelen;
tää on mitä tarvitsen.
Nyt viimeinkin ymmärrän sen.

Viikonloppu

Ihana viikonloppu oli ! [:

Perjantaina vain oltiiin Jussin kanssa kotosalla. Lauantaina Jussi meinas mua raahata Karijoelle ;D
Mutta sitten sain viestin, että mun täytyy olla valmiina kolmelta; että mua haetaan silloin. Meinasin jo räjähtää, että miks vittu mua ollaan raahaamassa joka paikkaan;onko mun pakko?

Anni lähetteli ensin viestiä, että tuu syömään mun kans heseen ja vastasin joka kerta , että en tuu. Ajattelin jo itsekseni , että onko Annistaki tullu niin idiootti, ettei tajua kun sanon, että en tuu!

Sen jälkeen Jussin puhelin rupes soimaan kerta toisensa jälkeen. Ihmettelin, että mitähän ihmettä nyt?


Lopulta puoli neljältä oven taakse ilmesty Anni ja Mira ja ne vei mut autoon ja sitoi mun silmät. Vei mut autolla johonkin. Seuraavan kerran kun näin jotain, niin olimmekin Jaanan luona ja sielä oli kaikkia ihmisiä ! [: Ystävät olivat järjestäneet mulle vauva kutsut ![: Aivan ihanat oli !

Ja mikä ihaninta; Tessekin oli tullut <3 ! Tesseä aina niin mukava nähdä, kun näkee niin harvoin, kun asuvat Vantaalla.

Sain paljon ihania vaatteita, tuttipulloja, pehmokirjoja yms. [: Tykkäsin Tykkäsin!
Jos tässä olisi "Tykkää" - nappi niin painaisin.


Sunnuntaina, eli tänään. Oli mun ensimmäinen äitienpäivä; periaatteessa. Oli ihana herätä viestiin, jossa luki "hyvää äitienpäivää! <3" - Se oli Marrulta ! [: Tuli heti niin iloinen mieli. Jussikin siinä sitten heräsi ja toi mulle sänkyyn kaksi pakettia; mukin; jossa luki "äidin muki" se oli kuulemma Kuplalta ja Jussilta ja tytöiltä oli geisha suklaa sydämiä <3 Ihanan ihana lahja ! JA ihanaa kun muistivat; vaikka en ihan virallisesti olekaan äiti vielä.

Ja oli tosi ihanaa toinenkin viesti; jossa toivotettiin hyvää äitienpäivää; se oli Annilta. [: <3 <3

9.5.2010 -> Ensimmäinen äitienpäivä!

Mun tekis mieli kirjottaa sitte vaikka ja mitä; mutta taidanpa jättää kirjottamatta...

Ensinnäkin vitutus käyrä on aika korkealla.
Kaksnaamaisuus; voi luoja, että osaa olla raivotuttavaa. :@

Pääsisinkö mä ite helpommalla jos olisin vaan hiljaa koko asiasta? Antaisin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... Näin mä taidan tehdä.


Kummejakin olen miettinyt... Sylikummi täytyisi nyt vielä kahdesta vaihtoehdosta päättää [: Onneksi aikaa on, ettei sen puoleen nyt kannata stressata ja kummi kun kummi; kaikki yhtä tärkeitä vauvalle varmasti.


Se olisi huomenna sitten mun ihka ensimmäinen äitienpäivä! Ihanaa <3 Oon kyllä aikasta onnellinen. Vaikka Kupla vielä onkin masussa; mutta äiti mä silti olen! Jussin kanssa puhuttiinkin, että Jussilla on joka kerta ollut 1 isän päivä enemmän kun mulla äitienpäivä ! ;D Jussillekin ostin isäinpäivänä jo jotain pientä; taiskohan olla sukat tai paita; en muista ;D Muistin kuitenkin ja sehän se oli tärkeintä. [:


Niin ja tänään olisikin sitten TJ 50 aamua laskettuun aikaan ! Ei olisi enään pitkä ei.


Nyt taas ilemnny uusia vaivoja; mutta ilmeisesti ihan normaaleja ja kuuluukin tulla tässä vaiheessa kehiin.
Välillä tuntuu, kun joku sukkapuikolla pökkisi suoraan alakertaan ja se jos joku sattuu ! Ja edellisiltana kun oltiin syömässä Jussin kanssa iltapalaa; niin tuli niin kipeä supistus kun olla ja voi; toki meni heti ohi ja ei kestänyt onneksi kauaa, mutta aika tuntui ikuisuudelta siinä kohtaa. Jussi oli jo valmis viemään mua johonkin sairaalaan :D Ja sanoi, että neuvolastahan sanottiin, että jos muuttuu kipeiksi, niin heti mennä lääkärille. Perustelin sitten Jussille, että uskon että kaikki hyvin kun vauva liikkuu ihan normaalisti, että jatka sä vain syömistä. ="D <3


Mulla tuli eilen niin tajuton vauvakuume buumi taas päälle. Olisin halunnut samantien tämän oman pienen poikani syliini ja elää sitä ihanaa vauva arkea [: Tuli sellainen olo, että nyt heti !

Haluan jo oppia tuntemaan Kuplan ja nähdä; minkänäköinen kaveri sieltä oikeen tuleekaan:) Onko paljon tukkaa? Toivottavasti olis periny multaki jotaki ;D Ettei olis aivan täysin isän poika.<3


Niin ja koko ajan tekis mieli vain ostaa vauvalle kaikkea; vaatteita, pyyhkeitä, tutteja, tuttipulloja, rasvoja; ihan kaikkea ! Pienelle on niin ihana ostaa! [: On pienokaisen sitten hyvä tulla tähän maailmaan kun hänen vuojrasopimus tuola yksiössä päättyy. Sais päättyä kesäkuun alussa; oltais täysaikaisia ja malttamattomuus voittaa ;D

Toki sitten kun vauva on maailmassa niin monet sanoo, että on ikävä sitä raskaus aikaakin ja sitä pallovattaa! Voiko olla ? :D Näitä kipuja, puhkumisia, tuskaisuutta, painon nousua ja ei-mikään-koskaan-hyvin :D En tiedä, voi ollakkin, ja silloin sitä varmaan ajattelee toiselta kantilta, uskoisin. [:
Mulle rupeaa tämä raskausaika jo riittämään. Olis mukava laittaa jo omia vaatteitakin päälle. Jussin kanssa puhuttiinkin, että meidän perheen lukumääräksi taitaa jäädä 4; siis ihmisten. Päädyttiin siihe, että tehtäisiin 2 lasta, jos luoja suo. Aluksi on ollut puhetta kolmesta; mutta en mä. Kaksi on mun kohdulleni erittäin loistava määrä ! ;D Ja toista ei todellakaan olla tekemässä "putkeen" 3-4 vuotta väliä haluan[: Katotaan miten luoja suo.


Huominen päivä meneekin sitten joka paikkaa kierrellessä äitienpäivillä. Laihialla ja Ilmajoella.

Kiva viikonloppu/vappu

Oli kyllä harvinaisen mukava viikonloppu. Tykkäsin.

Perjantaina käytiin Annin kanssa Prismassa ostamassa vappu ruokaa, ja rahaakin meni niin pirusti. Prisma oli ihan täynnä ihmisiä, hyvä ku sekaan mahtui.
Kauppa reissun jälkeen, tultiin meille ja rupesin kokkailemaan itse tehtyä pitsaa;sopivasti Jussikin tuli töistä jo ennen salattuja ja sai sitten lämmintä pitsaa ;D


Lauantaita olin odottanu, että pääsen vapputorille mutta koko Seinäjoen vapputori oli niin pettymys. Ei sielä ollut kun rasittavia kerjsoja jotka suihkuttivat niitä aineita sitte niin joka paikkaan kun olla ja voi. :< Hermot niihin meni. Toivottavasti meidän poika ei oo niin järjetön :D
Ruvettiin sitten Jussin kanssa miettimään, että mitähän sitä tekis, kun on kerta vappukin ja kaikkia. Päädyttiin sitten siihen, että lähdetään Tampereelle kattomaan Marrua sairaalaan, piristyy Marrukin[:
Vein Sirun hoitoon Annille ja Nelli jäi kotiin. Ja niin me sitten lähdettiin Tampereelle; ja eihän sinne loppujen lopuksi edes pitkä ollut. parisen tuntia autossa meni tosi nopeaa.
Sairaalassa oltiin parisen tuntia. Tuunakin oli sielä Marrun seurana. Tuuna tulikin sitten meidän kyydissä kotiin takasin. Samallahan se siinä kyydissä pääsi.
Kotona me oltiin puoli 9 illalla.

Oli ihana tulla kotiin kun Nelli oli niin onnellinen kun vihdoinkin tultiin kotiin. Se komensi Sirua ja puri sitä takajalkoihin, kun Siru oli ollu poissa kans, ilman Nelliä ;D Huomas, että ikävä oli ollut suuri. Huokmasi myös taas sen, että noita koiria voisi koskaan erottaa toisistaan. Ei sitte kuuna päivänä. <3
Annille iso kiitos siis hoidosta.


Lauantaina illalla mentiinkin sitte kaikki nukkumaan jo puoli 10, kun Jussin piti taas tänään aamulla töihin jo 7:ksi. Sirukin kuorsas niin kuin viimeistä päivää ja nukkui 12 tuntia. :D

Tässä nyt sitten odotellaa, että Jussi tulee töistä ja lähdetään käymään Merjan syntymäpäivä kahveilla. [: Ilallla josko sitä vain olisi sitten ja viettäis laatu aikaa Jussin kans. :D Eilen puhuttiinkin, että hitsi, enään 8 viikonloppua hyvällä säkällä ollaan kahden. =o On se vain hurja ajatus. Ollaan niin kauan asuttukin kahdestaan, että onhan se todella suuri muutos, kun meitä onkin yhtäkkiä kolme ;D <3 Sitten meitä onkin Isä, Äiti & Poika <3+ tytöt.


Jussilla alkaakin huomenna aamulla Atrialla työt.[: Pikkusen on onnellinen! Vihdoinkin vakitulot ja säännölliset työ ajat. Ne on se juttu mitä on odotettukin jo kauan.


Nyt onkin sitten jo toukokuu!
Tässä kuussa on kaikilla synttärit; Pertti, Nelli, Anni, Janne, Minä ja Mikko. Saas nähä syntyykö meidänkin poika tälle kuulle jo vai odottaako enskuulle.[:
Pian on h-hetki joka tapauksessa. [;

Vappu

Nyt olis sitten se Vappu !
Eipä tämä vappu toki eroa mitenkään meidän normi päivistä. Jussi on tänään vielä pitkän päivän töissä, on mennyt jo viideltä;raasu. Ja ei tiedä yhtään koska ovat tulossa, niiden pitää saada se urakka valmiiksi, ennen maanantaita, kun silloin Jussi saa aloittaa Atrialla. [:
Eli tänään ajattelin odotella, että Anni pääsee töistä ja käydään kaupassa; kun mulla ei autoa ole. Sitten saa ostella kaikkia hyviä herkkuja mm. nakkeja ja simaa [:
SItte voitaisiin jotain kokkailla. Jotain hyvää. Sirukin saa samalla purkaa energiansa Sumppuun.


Huomenna sitte Jussiki pitää vapaapäivän ja mennään vapputorille, tällä kertaa ihan kahdestaan [:

Sunnuntaina sitten Jussi meneekin taas töihin ja sitte iltapäivällä olis Jussin tädin synttäri kahvittelut. Semmonen vappu meillä tiedossa. [:


Tänään 23 päivää, että alkaa mammaloma! Hurjaa. Mihin tää aika menee? Päivät tuntuu, että matelee, kun joutuu yksin olemaan kotona, mutta siltikin viikot juoksee.

59 päivää laskettuunaikaan

Elämäni rakkaudet kattoi eilen treffit pimeässä- ohjelmaa. <:

Yöt meinaa olla aika tuskaa, viime yönäkin pisin pätkä minkä nukuin, oli 1h 15 min. Mutta muuten kaikki ok. Ei mitään kummempia. [: Vauvaa odotelessa. <3

TJ 61

61 päivää enään laskettuun aikaan ja juhannukseen.

Eilen oltiinkin neuvolassa, ja isäkin oli mukana kuuntelemassa vauvan sydänääniä <3
Neuvola asiaa ;

RV 31+1
Painoa tullut viikossa lisää 0,070g Saan siis huoletta jatkaa herkuttelua ;D
RR 118/73
Hb 120
Tarjonta: RT, tarkoittaa raivotarjontaa, eli vauva on jo pää alaspäin.
Sydämensyke 130-140, ei taas oikein ottanut selkoa, kun poika liikkui niin ahkeraa.
Liikkeet: ++

Neuvola tädistä ei tykännyt sitten pätkän vertaa ! Omani oli saikulla, joten mulla oli taas vaihteeksi joku ihan outo, joka oli niin hiljainen ja niin hissukka kun olla ja voi.
Ensin se kovaa kysyi, että mitä kuuluu ja sitte kerroin kipeistä supistuksista yms, niin vastauksesi tuli vaan, että JAA. Jos jatkuu niin ottaa yhteyttä lääkäriin.
Kyselin sitte myös tulevasta synnytysvaömennuksesta ja tutustumisesta synnärille; niin ensinnäkään tämä terkkari ei osannu edes vastata vaan haki toisen th:n kertomaa, että se pitää ite käydä netissä, KOSKA SAIRAALASSA EDELLEEN REMONTTI. Kysyin sitte, että no mistähän ovesta sitä menis sitte sisälle ku lähtö tuloo; vaikka suurin piirtein tiedänkin, mutta ajattelin varmistaa, mutta se th näytti sellaista ovea, mistä en ite olisi kyllä menny :o Tiedä sitte mistä menee sisälle.

Kyllä taas eilen tuli ikävä entistä nauvola tätiä, Jaanaa. :/ Hän oli niin ihana ihmisenä ja mukava. [:


Sain sitte neuvolasta lapun, että koska lähteä synnyttämään ja mitä kaikkia ryhmiä kokoontuu vielä ennen synnytystä; mm.Loppuraskaus, johon sisältyy:
*loppuraskauden vaivat
*lähestyvä synnytys
*mahdolliset pelot
*yliaikaisuus
* äitiys/oman äidin malli

Synnytys ja rentoutus [kuinka ne edes voidaan laittaa samaan lauseeseen :o ?!]
*rentoutumisen merkitys synnytyksessä.
* erilaisten asentojen hyöty
* lantionpohjalihasten hallinta
*rentoutusharjoitus

Lastenhoito
*vierihoito
*verensokerin ja bilirubiinin seuranta
*imetys
*yleisimmät ongelmat;esim. ilmavaivat,koliikki. yms.
*lapsen tuoma vastuu/sopeutuminen muutokseen.

Lapsivuodenaika
*palautuminen synnytyksestä
*lantiopohjalihasten kuntoutus
*mielialan vaihtelut
*omasta jaksamisesta huolehtimenen
*ehkäisy synnytyksen jälkeen



Että niistä sais valita mihin haluais mennä :DD

Niin ja sitte saatiin vielä lappu, mihin pitää kirjoittee, mitä ajattelee imetyksestä ja se pitää ens kerralla palauttaa neuvolaan. Tuntuu, että tuosta imetyksestäkin tehdään niin suuri numero, ihan joka paikassa.

Viikko vähemmän taas.

Taas yksi viikko vähemmän raskautta jäljellä. Ihanaa!
Yölliset kipeät supistukset on onneksi loppuneet. Kiitos vauvalle [: Nyt mammakin saa rauhassa vielä nukkua ennen kun tuo pieni nyytti tuhisee vieressä <3

Onneksi nyt on edes muutamana päivänä töitä, että saa pikkusen mania. Vauvalle pitäis vielä ostaa muutamia juttuja ennen syntymää...

Ääär. Mulla ihan kamalan kipeä kurkku ja muutenkin aika höntti olo. :< Toivottavasti ei tuu kipiäksi...


Luinmuuten tuosta vihosta minkä neuvolasta sain; että vauva olisi jo näillä viikoilla valmis syntymään, siis kehitykseltään, että loppu ajan poika vain lihottaa itseään. ;D Aika hurjaa :o " mun sisälläni on jo kasvanut VALMIS ihminen!?"

Voisko joku selittää nämä kivut ?

Elikkä; viimeyö taas:

Mentiin Jussin kanssa nukkumaan vasta puoli 12 aikoihin, kun katottiin Muumio leffaa teeveestä. Mentiin sänkyyn ja juteltiin niitä näitä ja yhtäkkiä taas kun salama kirkkaalta taivaalta: maha veti ihan kivi kovaksi, poltti/särki/sattui niin maan perusteellisesti mahaan ja nivusiin, ihan joka paikkaan.
Ei voinut kuvitellakaan että makaisin sängyssä. Oli pakko nousta. Kävelin vessan-keittiön ja olohuoneen väliä pari tuntia. Puoli kaksi kivut loppui niin kuin seinään. Ei enään mitään. =o Jussihan vain nukkui tyytyväisenä ja en mä toki viittiny toista "turhan takia" tai kun ei mitään hätää ollut, niin pitää hereillä, kun Jussin pitää muutenkin niin varahin nousta töihin. Olisin toki herättänyt jos ei kivut olisi loppuneet. Sitte olisin kyllä lähtenyt jo johonkin päin kotoa.
No mä sitten sainmentyä oikeen nukkumaankin siinä puoli kahden aikoihin ja unihan tuli [: Kunnes taas heräsin kello 05:22, sama juttu. Kipuja kipujen perään. Nyt ne eivät toki kestäneet kun puoli tuntia.


Tänään päivälläkin maha ollut kova, mutta ei ole ollut minkään sortin kipuja. Supistuksia on tullut; mutta vain auton kyydissä ollessa ja ne olivat ihan kivuttomia, enemmän sattui se kun poika työnsi kantapäätä kylkiluiden läpi :"D


Mä olisin jo niin valmis synnyttämään ja lopettamaan tämän ainaisen odottamisen, mutta en siltikään halua, että vauva vielä näillä viikoilla syntyisi. Vaikka viikkoja on jo yli 30 ja voiton puolella ollaan, mutta siltikin; vauvan parasta ajatellen.[: Mitä sitä ei oman lapsensa pulesta tekisi?

Huhtikuu

Ulkona on aivan ihania ilmoja jo ! [: Pian pian se kesä tuleekin !

Ollaankin jo 2 kertaa grillattu tässä kuussa[: ! Suussa sulavaa oli kyllä.


Tänään olis luvassa siivous päivä ja leipomis päivä [: Mira tulee mua auttamaa leipomisessa, kun itse en oikee osaa. :"D Jussi kun meillä yleensä leipoo.

Annikin sai kortin takaasin ;D Se saaki olla mua nyt vuorostaan KUSKISSA :D

....

Tämä selkä kipu on ihan sietämätön :[
Ei ole ennemmin mitään ollut kun tänään yhtäkkiä iski :s

Asiaa.

Aika se menee taas niin nopeaa, paitsi nyt kyllä tuntuu, että tämä pääsiäinen ei lopu koskaan ! Oikiasti, tuntuu että pyhän perään tulee vain taas pyhää. Eikä mikään paikka auki.
Nyt on kaikki vain saanut jo vauvoja. Riikka ja Tonikin sai lauantaina tytön [: Haluaisin jo mennä sitä kattomaan. Mulla on niin kova pieni vauva kuume; haluaisin jo vaunutella meidän pienen pojan kanssa ja olla ja viettää aikaa pojan kanssa. :D Olis jotain tekemistäkin.

Nyt mä oon ruvennu näkemään ihan sakeita unia. Koko ajan ensinnäkin sellaisia unia, että me saadaankin tyttö ja meillä ei ole sille mitään vaatteita, ja se vaan joutuu raukka olla sinisissä ja vihreissä vaatteissa. =D Tosi monena yönä samankaltaisia unia. Ja illalla Jussikin sanoi,että sillä aivan sellainen olo, että Kupla onkin tyttö :D
Kyllähän mä tyttöä toivoin, niin kun varmasti jokainen äiti haluais ainakin sen yhden tytön ja isätpojan. Joku luonnon laki? Mutta nyt kun saatiin tietää, että poikaa odotetaan niin siihen on valmistautunut[: Vaatteet ja kaikki muutkin on sen mukaisia.:D Kokovauvan huoneen sosustuskin itse asiassa. Nimi ja kaikki on jo pojalle.
Mä olen niin varma, että poika on ihan Jussin näköinen; ruskeat silmät, musta tukka yms. :"D Ja Kuplasta tulee ihan samanlainen kun Jussista. Yhtä hulivili. KEstänkö mä? Kai se on vaan pakko :"D No ei kai. En tiedä miksi mulla on niin vahva tunne, että on ihan Jussin kaltainen. ? Tuntuu vaan. Ei oo ainakaan isästä epäilystä :D Joillakin kun vissiin on. :s

Nytkin on jo huhtikuu. 2kk ja meillä la. Tai no vähän päälle, mutta kuukausittain ajateltuna. Odotan jo niin innolla, että syntyis. :D Nyt onniin monella tutulla / sukulaisella laskettu aika kesäkuussa, että mukava nähä missä järjestyksessä me pamahdetaa :D

Meidän pitäis Jussin kanssa miettiä vielä sylikummit yms. :D

Nyt on muutaman päivän kattonu Blondi tuli taloon sarjaa :D NIIN HUIPPU !


Huomenna olis sitte lääkäri neuvola. [:

TJ 90.

90 päivää laskettuun aikaan ! MITÄ ! Mihin tää aika on kulunu ? Herranjumala. Pian oikesasti on aika :D
Hui että. Aika menee niin nopeaa. Kohta onkin jo kesä[:

Keskiviikkona olis sokerirasitus testi sitte vihdoin ja viimein. Saa tiedon ja varmuude siihenkin asiaan. JA viikon päästä olis lääkäri neuvola sitte kans. Toivottavasti olis mukavempi kerta ku viimeksi. Sitä odotellessa nyt sitten.

Herran jumala kun miettiin, niin ens viikonloppuna on jo pääsiäinen! Eikö se nyt viimeistään ole kevään merkki ? :D Toivottavasti meille tulee tänä vuonna trulleja, viime vuonna ei tullu eikä edellisvuotenakaan :s Harmi ku joutui yksin syömään kaikki karkit ;D


Oon kattonu nyt muutaman päivän Hynttyyt Yhteen sarjaa :D Ja voi jumankekka ;D Pikkkusen on parhaita. [: Niin yksinkertaasia blondia :D Vielä haluaisin kattoa ne Blondi tuli taloon: kaikki jaksot, kun vielä on aikaa vaan kattoa teeveetä :D Hetken päästä se aika menee muuhun.

Mulle on iskeny kamala vauva kuume. Kaikki muut on jo synnyttäny tai on laskettu aika justiin nyt käsillä,paitsi meillä :D Tuntuu siltä, mutta sitte taas väliin miettii, että hitto, enään nuon vähän aikaa että se oikiasti syntyy. :o ja silloin me ei olla enään kahestaan, vaan meitä on aina kolme :D Sekin on aika jännittävää ja pelottavaa.

Kuulumisia.

Maanantaina oltiin koiranpuistossa ja Anni ja Sulokin meidän kanssa oli. Oli mukava reissu; meidän naiset vaan niin kauheen lujaa leikkii ja niillä tarve alistaa aina muut. Akka valta kun on.[: illalla katotiin sitten leffajoa Annin ja Jussin kanssa. Nii ja tehtiin pitsaa ite ja vitsi, että oli hyvää ! Olokin oli sen mukainen oli taas syöny erittäin hyvin ;D Puoleen yöhön me vaharattiin leffoja ja hengailtiin[: Oli tosi kiva päivä. Nii ja Anni ei taaskaan saanu koitettua Kuplan potkuja, kyllä kovaa toinen monottaa koko ajan, mutta aina kun joku haluaa koittaa, niin aivan varmasti lopettaa ! Se osaa jo nyt ärsyttämisen jalon taidon ;D

Tiistai:
Kyllä oli aamulla väsy, kun meni maanantaina niin myöhälle, ja nyt tiistai aamulla oli neuvola jo aamulla 9.00. Kyllä mua jännitti, kun oli ensimmäinen kerta uudessa neuvolassa ja uusi täti ja kaikki muuttuu. Ilmajoella niin mä tykkäsin siitä Jaanasta[:
No; se uusi neuvola täti oli niin tympeä kun ikinä ! Se valitti ihan joka asiasta ja kyseenalaisti kaikki mun tekemiset yms. Harkitten kyllä syvästi neuvolatädin vaihtoa. Se valitti myös Jussille, samoista asioista kun mulle. Mä en tykänny sitten yhtään koko naisesta.
Vauvan sydämensyke oli 130 ja oli extraa; joka johtuu, kun vauva on vielä niin pieni ja kehittymätön. Ne jää pois itsestään ajan kanssa; ja jos ei jää niin laitetaan mammapolille lähetettä ja tarkistetaan asia. Mutta ei kuulemma mitään vakavaa. Rauhallisin mielin käski vain olla.
Mun hb oli taas ruvennu nousemaan; nyt oli 122.
Ja vauva oli kääntynyt pääalaspäin, jota en ite ollu tajunnu ollenkaan. Kun luulin että ne oli potkuja mitä tuntui ala mahassa, mutta selvisi että ne olikin nyrkin iskuja :D
Paino oli taas noussu jonkin verran. Joka kuuluukin asiaan.

Neuvolan jälkeen käytiin Johannan ja Jannen luona piipahtamassa. Kovasti niiden pienetkin kasvanu ja kehittynyt. Kehittyy koko ajan. [: Ihania pieniä. Tulee itellekkin välillä sellainen tunne, että kumpa jo sais sen oman vauvan syliinsä ! Mutta sitte taas kun ajattelee, että ollaan Jussin kanssa kahdestaan enään 3kk niin kyllä haluan nauttia tästäkin ajasta.[:
Kotia kun tultiin niin Ceasar tuli Jonin kanssa käymään, meidän naiset oli ihan onnessa. ;D Kahdeksi me mentiin sitten Ilmajoelle syömään Jussin äidin luo ja oltiin sielä jokusen aikaa ja Mairen luota kun lähdettiin niin poikettiin Ellun ja Mikin luona ja vietiin sinne meidän lainaamat itikka laatikot ja toppahousut takaisin Ellulle, kun ei ne enään mulle mahu :D Maha kun niin on jo kovin kasvanu.

Kotia kun päästiin niin mentiin tosi pitkälle lenkille ja Joni ja Ceasar oli meidän kanssa. Oli mukavaa. Ja piritsti ittiäkin, puolentoista tunnin lenkki. [:
Lenkiltä mä sitten kirmasinkin suoraan Tikantaipaleelle herkuttelemaan ;D Anni teki mulle ruokaa; perunamuusia ja nakkia ja salaattia ! <3 Oli niin hyvää !

Salkkareiden jälkeen mä sitte lähdinkin kotia päin. SItte alkoikin helvetti :s
Menin vessaan niin tuli yhtäkkiä verta aika paljon. Soitin sitten synnytyspolille ja ne pyysi tulla käymään heti. Mentiin Jussin kanssa sitten käymään sielä. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja kohdunsuu oli tiiviisti kiinni ja vauva voi hyvin. Kätilö ei osannut selittää, mistä ja miksi veri oli tullut mutta pääasia, että kaikki oli hyvin ja tilanne oli vaaraton. Sitä vaan ite säikähtää niin lujaa. Saatiin sielä sitten tietää, että vauvakin painaa jo yli kilon ![: ja kovasti potki sielä.
Pääasia, että kaikki on hyvin.

Tänään sitte pitäis keksiä jotaki mukavaa. Marru tuos justiin soitteli, että tulee käymään yhden aikana. Ja illalla olis taas joku neuvolan valmennus; mutta saa nähä, että mennäänkö. Ei oikein kiinnostais. :s

kootuista koirauutisista kaikki Rottweiler artikkelit; ja ei yhtään positiivista, vittu yllätys taas.

Oma koira tappoi julkkisperheen 4-vuotiaan tyttären
Suomalaisillekin tutun realitytähti Jesse Browningin pieni tytär on saanut surmansa traagisessa tapaturmassa kotonaan. Yksi perheen rottweilereista hyökkäsi yllättäen nelivuotiaan Ashlyn-tyttären kimppuun kohtalokkain seurauksin. Tytär menehtyi matkalla sairaalaan. Yksi perheen rotweillereista on jo aiemmin lopetettu sen hyökättyä perheenjäsenen kimppuun. [Lähde: Stara 2.3.2010]


Rottweiler hyökkäsi lenkkeilijän kimppuun: "Se yritti tappaa"

Isokokoinen rottweiler hyökkäsi Porissa keski-ikäisen naisen ja hänen tiibetinspanielinsa kimppuun. Nainen havaitsi irrallaan olleen rottweilerin pyörätiellä 150 metrin päässä. Hän nappasi oman koiran syliinsä ja lähti kävelemään karkuun. Hän ei ehtinyt pakoon, vaan rottweiler hyökkäsi häneen takaapäin ja kaatoi hänet maahan. Rottweiler yritti purra naista ja hänen koiraansa kurkkuun. Hänen mukaansa se yritti tappaa. Nainen menetti otteensa sylissään olleesta tiibetinspanielista, minkä seurauksena pieni koira joutui rottweilerin hampaisiin. Tilanne laukesi, kun naapurin mies tulitti repimään rottweilerin pois. Nainen sai haavoja ja kolhuja ympäri vartaloaan. Tiibetinspanieli sai useita syviä puremajälkiä [Lähde: Ilta Sanomat 11.1.2010]


Rotukoirat jatkuvasti sairaina

Koirankasvattajien into pentutehtailuun näkyy suosikkirotujen perimän nopeana heikentymisenä. Kuluttajansuojankin kannalta kyseessä on olennainen tieto. Muotirotujen pennuista saa helposti maksaa yli tuhat euroa. Ruotsalaisen vakuutusyhtiön Agrian tilastojen mukaan sairastelukärjestä löytyvät muun muassa bokseri, berninpaimenkoira, saksanpaimenkoira ja peräti kolme noutajaa. Tapiola joutuu nykyisin korvaamaan eniten saksanpaimenkoirien, kultaisten ja labradorinnoutajien eläinlääkärikuluja. Lähivakuutus maksaa runsaasti korvauksia noutajista ja boksereista.

Ruotsin sairastavimmat koirarodut 2003-2006
1. Bokseri
2. Berninpaimenkoira
3. Sileäkarvainen noutaja
4. Rottweiler
5. Rhodesiankoira
6. Cavalier kingcharlesinspanieli
7. Saksanpaimenkoira
8. Englanninspringerspanieli
9. Labradorinnoutaja
10. Kultainennoutaja

[Lähde: Taloussanomat 9.1.2010]

Rottweiler tappoi pikkulapsen juhlissa

Koira raateli hengiltä 20 kuukauden ikäisen pojan Floridassa. Poika oli tätinsä luona järjestetyissä juhlissa, kun lapsi oli nostamassa lattialle pudottomaansa keksiä, koira hyökkäsi kimppuun. Paikalla olleet yrittivät repiä koiraa irti lapsesta. Poika kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa. [Lähde: Iltalehti 14.12.2009]
Tunnisteet: hyökkäävät koirat, ihmisiä surmanneet koirat, lapsia raadelleet koirat, rottweiler, tappajakoirat

Koira tappoi pikkutytön Itävallassa

Vuoden ikäinen tyttö sai surmansa perheen koiran käytyä hänen kimppuunsa Wienin luoteispuolella. Perheen rottweiler-rotuinen koira kävi äkkiarvaamatta tytön kimppuun ja puri tätä kasvoihin. Seitsemänvuotias koira ei ollut aiemmin käyttäytynyt hyökkäävästi. Tytön isä työskentelee Itävallan poliisissa koirien kouluttajana. [Lähde: Yle 13.11.2009]

Rottweiler raateli postia hakeneen naisen

Idyllinen aamupäivä päättyi rottweilerin hyökkäykseen Ylöjärvellä, kun naapurin rottweiler syöksyi yllättäen kimppuun. Hyökkääksen kohteeksi joutuneelle naiselle tuli vammoja selkään, molempiin käsivarsiin, polveen ja pakaraan. Nainen uskoo, että koira olisi tappanut hänet ilman naapurin tyttären väliintuloa. Nimettömänä pysyttelevä koiran omistaja kertoo, että kyseinen rottweiler on hyväluonteinen: "Se on kiltti löllykkä". Koira on omistajan mukaan vaikuttanut katuvaiselta. Omistajan mielestä eläintä ei pidä lopettaa. [Lähde: Aamulehti 7.9.2009]

Koira ei ole aina ihmisen paras ystävä

"Koiraa pitää hyvällä syyllä vaarallisena eläimenä, jos vertaamme sitä vaikkapa susiin. Luonnonvarainen susi ei ole kymmenen vuoden aikana purrut kertaakaan ihmistä Suomessa, eikä näin ollen myöskään aiheuttanut ihmisen kuolemia. Samassa ajassa koira – se rakas lemmikki – on tappanut 11 ihmistä Suomessa. Sen lisäksi joka päivä Suomessa keskimäärin 50 ihmistä saa tuntea koiran pureman nahoissaan, mikä tekee kymmenessä vuodessa noin 180 000 puremaa. Lääkärikeskusten tietojen perusteella vakavat vammat aiheutuvat vahvaleukaisten koirarotujen, kuten saksanpaimenkoiran, dobermannin, rottweilerin tai pitbullterrierin puremista. Näiden edellä mainittujen ja monien vastaavien koirarotujen omistamiseen ei mielestäni ole mitään järjellistä syytä yksityishenkilönä." [Lähde: Turun Sanomat 16.8 2009]


Rottweiler tappoi koiran

Hihnassa pidetty kääpiöpinseri kuoli rottweilerin puremaan Lappeenrannassa. Kumpikin koira oli metsäisellä alueella naisen ulkoiluttamina. Rottweilerin ulkoiluttaja piti sitä vapaana, jolloin se hyökkäsi hihnassa olleen kääpiöpinserin kimppuun tappaen sen. [Lähde: Iltalehti 11.8.2009]


Rottweiler puri mäyräkoiran hengiltä

Rottweiler syöksyi mäyräkoiran kimppuun Kemissä maanantaina. Yhteenotto oli niin voimakas, että pienempi koira menehtyi puruvammoihin. Rottweiler oli syöksynyt ennalta varoittamatta suoraan mäyräkoiran kimppuun. [Lähde: Pohjolan Sanomat 20.1.2009]


Rottweiler raateli pikkutytön kuoliaaksi

Rottweilerin raatelema 3-vuotias tyttö kuoli Teksasissa Yhdysvalloissa perjantaina. 17-vuotias koira hyökkäsi naapurissa asuneen tytön kimppuun, kun tämä oli kiivennyt aidan yli rottweilerin aitaukseen. [Lähde: Aamulehti 17.1.2009]


Rottweiler puri naista koiranäyttelyssä

Omistajaltaan irti päässyt rottweileruros puri naista reiteen sunnuntaina koiranäyttelyssä Kajaanissa. Puremisen jälkeen omistaja poistui paikalta koirineen. Purtu nainen kävi ensiavussa ja sen jälkeen keskussairaalassa. Hän aikoo tehdä asiasta rikosilmoituksen. [Lähde: Kainuun sanomat 12.1.2009]


Raivostunut koira puri kolmea metrossa

Miehen epäillään usuttaneen rottweilerin mieskolmikon päälle metrossa Helsingissä. Yksi miehistä sai pureman käteen, toinen ranteeseen ja kolmas kyynärvarteen sekä lonkkaan. Vartijat taltutttivat hurjistuneen koiran kaasusuihkeella. Poliisi epäilee koiramiestä pahoinpitelystä. [Lähde: Iltalehti 12.12.2008]


Rottweiler puri sormen poikki

Vapaana ollut rottweiler hyökkäsi lapinkoiraa ulkoiluttaneen naisen kimppuun Joensuussa. Rottweilerin kanssa liikkunut nuori nainen huusi koiransa perään, mutta se ei totellut. Rouva tarttui lapinkoiraansa kaulapannasta. Rottweiler hyökkäsi kuitenkin lapinkoiran niskaan ja puri samalla rouvaa etusormeen. Rottweiler ehti purra iäkästä rouvaa etusormeen niin pahasti, että sormi jäi roikkumaan kädestä vain pienen palan varassa. [Lähde: Karjalainen 25.10.2008]


Koira hyökkäsi koiran ja omistajan kimppuun Muhoksella

Koira hyökkäsi toisen koiran ja sen omistajan kimppuun Muhoksen keskustassa. Pihassa irrallaan ollut rottweiler-koira hyökkäsi ensin toisen koiran kimppuun. Kun omistaja suojasi lapinkoiraansa omalla ruumiillaan, rottweiler kävi kiinni naisen käsivarteen. Nainen sai käteensä mustelmia, naarmuja ja syvän haavan. Lapinkoiran omistaja on tehnyt rikosilmoituksen. Poliisi ei ole vielä tavoittanut rottweilerin omistajaa. [Lähde: Kaleva 5.9.2008]


Rottweilerit hyökkäsivät kimppuun - nainen yhä sairaalassa

Kaksi rottweileria hyökkäsi yhtäkkiä naisen kimppuun Parikkalassa. Pihalta ilmestyneet kaksi rottweileria alkoivat hyppiä naisen päälle. Toinen koirista ehti purra naisen vasempaan olkavarteen kymmenen senttiä pitkän ja syvän haavan sekä purra naista vasempaan lonkkaan, ennen kuin hän kyyristyi suojautuakseen. Koirat olivat pihalla kytkettynä, mutta päässeet vapaaksi ja hyökänneet kimppuun. Paikalle kutsuttiin ambulanssi, joka kuljetti naisen Savonlinnan keskussairaalaan. Vammat olivat niin pahat, että hän on edelleen sairaalassa hoidettavana. Haavoja ei oltu ensiavussa saatu hoidettua. Poliisin mukaan kyläläiset ovat olleet jo aiemmin huolestuneita vapaana kulkevista koirista. [Ilta Sanomat 29.8.2008]


Koirat ovat tappaneet Suomessa yksitoista ihmistä kymmenessä vuodessa

Rottweilerin Elimäellä raatelema poika oli yhdestoista koiran tappama ihminen Suomessa sitten vuoden 1998. Koirat raatelevat tai purevat useita ihmisiä vuosittain, mutta vammat johtavat harvoin kuolemaan. Edellisen kerran koira tappoi ihmisen vuonna 2006 Uudellamaalla, kun mies menehtyi oman koiransa puremasta tulleeseen verenmyrkytykseen. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot vuodelta 2007 eivät ole vielä valmistuneet. Neljä ihmistä kuoli koiran puremaan vuonna 2001. Eniten julkisuutta sai 22-vuotiaan naisen kuolema Tampereella. Nainen oli ulkoiluttanut poikaystävänsä bullmastiffia, kun se hyökkäsi hänen kimppuunsa. [Lähde: Turun Sanomat 18.3.2008]


Rottweiler puri naista

Rottweileriksi epäilty koira kävi naisen kimppuun eilen keskellä päivää Kotkassa. Koira puri keski-ikäistä kotkalaisnaista käteen niin pahasti, että tämä joutui hoidattamaan vammaa sairaalassa. Nainen on ollut järkyttynyt tapauksesta, eikä häntä ole päästy vielä kunnolla kuulemaan. [Lähde: Ilta Sanomat 3.10.2007]


Rottweilerit tappaneet monia lapsia

Elimäellä tapahtuneet surman lisäksi Rottweilerit ovat tappaneet monia muitakin lapsia. Syyskuussa 2006 viisikuinen tyttövauva joutui uhriksi Englannissa kahden rottweilerin hyökättyä hänen kimppuunsa. Murhenäytelmä tapahtui pubissa, josta lapsen vanhemmat huolehtivat sen isännän ollessa matkoilla. Helmikuussa 1999 kolme rottweileria raateli kuoliaaksi isänsä luona vierailemassa olleen kuusivuotiaan tytön Belgiassa. Tyttö oli leikkimässä puutarhassa, kun rottweilerit hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Samassa kuussa viiden kuukauden ikäinen tyttövauva kuoli perheen rottweilerin aiheuttamiin puremavammoihin Saksassa. Äiti oli jättänyt lapsen hetkeksi rattaisiin, kun koira kävi lapsen kimppuun. [Lähde: Iltalehti 17.3.2008]


Yleisimmin ihmisiä tappavat pitbull ja rottweiler

Tieteellinen artikkeli (http://www.cdc.gov/ncipc/duip/dogbreeds.pdf) käsittelee 238 tapausta joissa koirat ovat raadelleet ihmisiä kuoliaaksi. 76 tapauksessa tekijänä on ollut pitbull ja 44 tapauksessa rottweiler. Artikkelisssa mainitaan myös 23 muuta koirarotua, jotka ovat tappaneet ihmisiä. [Lähde: http://www.cdc.gov/ncipc/duip/dogbreeds.pdf]


Koirat tappoivat 10-vuotiaan Elimäellä

Kymmenvuotias poika kuoli rottweilerin hyökkäykseen. Elimäkeläinen 10-vuotias poika kuoli sunnuntaina, kun perheen koira hyökkäsi hänen kimppuunsa. Perheen kahdesta täysikasvuisesta rottweiler-uroksesta ainakin toinen oli käynyt kotipihalla pojan kimppuun. Poika menehtyi saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla. Raatelulla ei ollut silminnäkijöitä. Koirat olivat aiemmin käyttäytyneet normaalisti. [Lähde: Helsingin Sanomat 17.3.2008]

MITÄ TÄSTÄ JA MONISTA MUISTA TAPAUKSISTA OPIMME: ÄLÄ OTA ISOA KOIRAA (lapsiperheeseen, eikä muutenkaan, sillä ne kykenevät tappamaan aikuisiakin) (myös monissa muissa tapauksissa koira on aina aiemmin ennen hyökkäystään käyttäytynyt normaalisti)

Että sellasta teksiä oli. Näin käy kun annetaan kokemattomille ja rodun tuntemattomalle ihmiselle vaativan rotuinen koira. Missä ne positiiviset artikkelit on ? Kun rottweiler on pelastanu ihmis henkiä, mutta kun eihän niitä musiteta.

Viikot menee kuin siivillä.

Kuinka voikin aika mennä näin nopeaa? Ihan käsittämätöntä. Aika vain kuluu kuin siivillä ja tuntuu, ettei siltikään mitään edes tee. Tuntuu, että justiinhan meille vasta syntyi rotikan pennut ja nyt ne on jo yli viikon vanhoja kovia menemään [:
Kuinka mä niistä maltankaan luopua, haluaisin vaan kaikki pitää itellä. Olis vaan tilaa ja aikaa. :D


Sitte vähä raskaudesta ja vauvasta. Noh; mitähän mä kirjottelisin, on niin paljon kaikkea tapahtunu taas. Ensinnäkin perjantai lauantai välinen yö oli ehkä mun elämäni surkein yö. Mua supisteli ihan koko yön kramppimaisesti. Että oli tuskaa, joka asennossa sattui ja en tiedä kuinka päin olisin ollut. Välillä koitin mennä vessaankin, jos olis tullu oksennus, kun välillä meinaan tuntui siltä että oksettais.
Se meni kuitenkin ohi ja aamulla ei ollu enään mikään. Vauvakin potki ihan normaalisti;eli koko ajan ;D Nytkin kun tässä sohvalla makoilen ja kirjottelen tätä niin supistelee, mutta kivuttomasti. Maha kovettuu ja tuntuu kun olis painetta ala mahassa. Jännä tunne, toisaalta hauska, toisaalta kamala ja painostavakin. Muuten kaikki menny hyvin. Koko ajan vauva monottaa. ;D

Meillä on tänään ollu oikee hopeanuoli maratooni. Lainattiin Jonilta se boksi. Eihän täs pääse edes nukkumaan ;D

6.3.2010 Syntyi 8 pientä ihmettä .

Viikonloppu taas vain meni. Koko viikonlopun oli kyllä toimintaa, että siksikin varmasti meni nopeaa. Perjantaina Jussilla oli vapaa päivä ja illalla sitte oltiin kattomassa Cheekiä. Keikka loppui joskus puolen yön jälkeen ja Mira soitti, että jos voitais Nala(Sirun äiti) ottaa meille yöksi hoitoon, kun ne menee viihteelle ja Nala oli murissut kaikille, herkässä tilassa kun vielä oli. Pieniä vauvoja mahassa. No me haettin Nala meille samalla kun vietiin Anni kotiin. Yö meni tosi hyvin, Nalakin sai nukkua rauhassa. JA Siru tykkäs kun äiti tuli kylään (:
Lauantai aamulla noustiin jo aika aikaisin ja ruokin kaikki kolme koiraa ja käytin ne pihalla, sitte rupesin Jussia potkimaan ylös, että jos mentöis lenkille kun koirat herää aamu uniltaan. Kun koirat heräs niin rupesin kattomaan kun maatolla oli jotain märkää ja lattialla. Syytin Nelliä, että se oli taas merkannu, kun sillä tapana on jos se suuttuu jostaki asiasta. Jussi sitte sanoi, että se tulee Nalasta se vesi. Mähän sitte viisaana hyökkäsin koneelle ja googlettamaan koiran alkavaa synnytystä, jos se olis sitä. Ajattelin kuitenkin,, ettei se sitä voi olla. Nalakin oli niin rauhalllinen. Soitin sitte Miralle, että jos koiralta menee lapsivesi niin Nalalta meni kymmenen minuuttia sitte, että mitä teen. Laitoin sitte puhelun jälkeen NAlalle pedin kylpyhuoneeseen ja vein vettä sinne sille, Nala ei tiennyt kuinka päin olisi ollut. Lopulta sain Nalan maate niin ensimmäinen pentu oli maailmassa ! Mua jännitti yli lujaa, kun koirakaan ei ollut mun oma, että nämä pennut varmaan kuolee kaikki mun käsiini, mutta luojan kiitos kaikki meni hyvin. Jussi oli kans ihan hädässä. ENsimmäinen kerta kun oon mukana koiran synnytyksessä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja Nala oli rauhallinen. Päästi mut pentujen ja itsensä lähelle.
Maailmaan tuli kaiken kaikkiaan 8 ihanaa rottweilerin pentua. (: <3
Nala osasi ite hoitaa kaiken tosi hyvin, kolmelta pieneltä jouduin sikiökalvon puhkaisemaan , kun tuli niin peräkkäin pennut. Mirakin tuli sitten myöhemmin pentujaan katsomaan (: Illalla oli typerä sitten lähteä kihlajaisiin, kun vauvat oli täälä kotona :S :D mutta Mira oli täälä onneksi käynyt ja ruokki samalla meidänkin koirat.
Sunnuntaina aamulla taas heti kiireellä piti mennä vauvoja kattomaa, kaikki oli hyvin äidillä ja pennuilla. Yksi pentu oli puolet pienempi kun muutja ei edes yrittänyt mennä tissille, mutta mä aina vain sen yritin sinnikkäästi nostaa muiden joukkoon ja tissille. Kahden aikana lähdettiin sitten Johannan synttäreilleja kun tultiin kotiin takaisin, oli pienin pennuista kuollut. :( Itkun kanssa mä sen sitten nostin pois. :s Mutta parempi pienelle niin, kun ei se jaksanut elää. Nyt on jäljellä 7 pientä pontettiaalista taistelijaa ;D Kaikki voi hyvin ja pallo mahoja. (: 5 narttua ja 2 urosta. <3 Ei niistä malta edes luopua (:

Kuvassa pennut jo kahden päivän ikäisiä. <3

Äiti ja tytär.

Neidit ;]

Kipuja.

Ìhan kamala olo. Tää alkoi eilen illalla ja jatkui yön ja jatkuu edelleen. Kipuja on ihan koko ajan. Alavattassa, selässä ja ihan joka puolella. Asiaa ei paljon helpota,se että vauva potkii ihan koko ajan.
Tänään ei olis vielä se hetki kun synnärille pitääs lähtiä.

Taitaa mennä ainakin tämä päivä ihan vaan makoillessa, joskos kivutkin loppuis.

Kuulumisia.

Meille kaikille kuuluu ihan normaalia.

PERJANTAINA oltiin Jussin kanssa auttamassa vähän Annin muuttoa ja sitte illalla Miran ja Nalan muuttoa. Muutto rulijanssien jälkeen ruvettiin kotona sitten kattomaan Suomen peliä, ja kun se näytti menevän ihan perseelleen, niin lähdettiin ensimmäisen erän jälkeen Petrin luo kattomaan loppu peli; sielä oli Anni ja joku Santtu myöskin. Anni, Petri ja Santtu otti vähä humalaa ja menivät sitte baariin sekoilemaan, ja me Jussin kans kiltisti kotia nukkumaan ;D
LAUANTAINA nukuttiin sika pitkään kaikki viis, Sirukin herätti ensimmäisen kerran vasta puoli 10. Sitte kun olin koirien kans tehny aamutoimet ja rutiinit, niin siivosin kodin ja sitte potkin Jussin ylös. Ruokakaupaski tuli käytyä, ja rahaa meni mutta kun tuli kotiin, niin tuntui, ettei olis mitään ostanu edes ;o
Päivällä mentiin tyttöjen kanssa sitte koirapuistoon. Sielä sattui olemaan samanikäinen kaveri kun Siru. (: Ja vielä Ceasar tuli käymään moikkamaan SIrua ja menivät sitte vielä mettään juoksemaan.(:
Illalla Jussi meni kavereidensa kanssa baarittelemaan pitkästä aikaa. Viimeksi ollu pikkujouluissa ja niin toki reissuhommissa. Mutta toisin sanoen, mekin saatiin tyttöjen kanssa vapaa ilta iskästä ;D Oli mukavaa. Oltiin Annin luona likkojen kanssa, mutta SIru oli päivästä niin poikki, ettei tykänny kun Sulo yritti koko ajan näykkiä ja leikkiä. Sirulla meni vain hermot. Sitten kun Sumppu vihdoin antoi meidän likkojen nukkua, niin tapahtui "pieni" äksödentti Annin uusilla naapureilla, niillä oli avaimet niin lujaa hukassa, että Annin piti soittaa poliisit. Mutta mä en jaksa sitä tähän kirjoottaa, kun ei se oikeestaan kenellekään kuulu :D Kaikki vaan sitte kyselis. :D
Episodin jälkeen kun oli saanu ittensä rauhooteltua, niin mentiin meille, koska Nala, Sirun äiti tuli meille yö kylään (: Ihana kaveri! ALuksi jännitti, että mitäs jos se synnyttää meille, kun on tiineenä, mutta kaikki meni ja jos olis synnyttäny niin sitte olis :D Kun koirat oli ruokittu ja käytetty pihalla niin vein Miehet baariin ja Annin kotia ja tulin ite nukkumaan tytsyjen kans kotia. Yöllä sitte Hain Jussin baarista. Niin ja KAtin ja Katjan (:
Yö meni hyvin ja kaikki nukkui kiltisti.

SUNNUNTAINA Jussilla oli mitä katalin krapula. :"D Joka kestikin koko päivän. Mä hoidin koirien aamutoimet ja sitte päivällä mentiin Annin luota hakemaan Sumpura ja Anni koirapuistoon. Oli aika paska kerta, tällä kertaa. Sielä oli hulluja koiria, tappelivat toistensa kans. (urokset)Ykski kusi Annin jalaalle.SIeltä sitte kaikki muut lähti ja sinne jäi vain ne kaks hullua. Mutta kun mentiin, sielä oli Sirulle kamu, mutta Nala ei antanu SIrun leikkiä kenenkään kanssa, vaan puollusti vaan lujaa. :D Äidin vaistot (; <3

Lähdettiin aika pian pois. Ei ollu Sumpulle ja SIrulle oikein kamuja. Mentiin sitte kotona vielä lenkille. [:

Iltapäivällä vietiin Nala kotiin ja käytiin Jussin tädin luona. Sieltä kun tultiin; itkin vain koko ajan. En tiedä mikä. Itkin kun Jussi toi muka vääriä sipsiä mulle, itkun kun oli ikävä Nalaa, itkin kun äiti soitti, itkin kun oli väsy yms. Nukahdin sitte viimein tunniksi ja Jussi tuli mut sitte herättämään, että tuunko kattomaan leffan mikä vuokrattiin ja menin kattomaan. Se oli hyvä, hauska. Mutta itkin silti siinäkin. Oli herkkä fiilis. Leffan jälkeen laitettiin sauna päälle ja sillä aikaa annettiin koirille ruoka ja käytiin lenkillä; lenkin jälkeen oli mukava mennä saunaan. (;
Nukkumaan mennessä, vauva taas monotti niin lujaa, että Jussin tunnusteli kans potkuja. :D Erehdyin syömään väkevän karkin kun makoilin sängyssä, siitähän se innostuiki potkimaan ja kauan :D Rauhaton lapsi kun muutenkin on ;D <3


TÄNÄÄN: mitäs tänään.... Annin ja Sumpun kanssa lenkille uskoisin ja jos menis käymään koirapuistoskin, saas nähdä. [:

Se siitä huolettomasta raskaudesta.

Olin tänään neuvolassa; ei ollut kovin mukava kerta.

Vauvalla oli kyllä ilmeisesti kaikki hyvin.
- Sydänääniä ei saatu kunnolla kuunneltua, kun poika liikkui vaan niin lujaa koko ajan ja potki vain kun mahaa koitti ;D, mutta ne oli suurinpiirtein 145, edelleen. Neuvolatätikin kysyi, että saatiinko edes rakenneuä:sta kuvia, kun on näin vikkelän oloinen vauva, mutta eihän me saatu :D Tässä taas nähdää, Jussiin tullut poika! Villi ku mikäkin :D Ehkä mä pärjään =D

- Painoa oli tullu taas mukavasti :D

- RR 120/68

- Hb oli laskenu taas; nyt oli 112, ja se on ennen ollut 139. Rautaa käski ostaa.


Sitte se osuus mikä ei todellakaan ollut mukavaa kuunneltavaa;

Lääkärille soitto ja diabetes testeihin. Epäilivät, että on raskausajan diabetestä.

Ja supistuksia tuli koko ajan, kun asetuin siihen "sängylle" kun yritettiin kuunnella vauvan sydän ääniä. Sekään ei ole hyvä juttu lainkaan. Kivuttomat supistuksethan on ok ja normaalia ja pitääkin olla, mutta mulla kun tulee kipujen kanssa, monesti maha vetäny ihan kovaksikin kun niin supistaa. :s ja sattuu.

Saas nähdä, pysyykö vauva muka vielä 17 viikkoa mahassa. Uskallan epäillä, mutta pysyis edes puolet siitä.


Nyt ei oikein saisi tehdä mitään ja pitää kattoa mitä syö :s


Ens kerralla taas lääkärineuvola.
Tänään muuten sain kaikki KELA:an menevät paperit yms.

Onnellista elämää

Mulla on aikasta tylsää, niin ajattelin jotakin tännekin sitte kirjottaa.Likat herätti mut; ja nyt kun ne on ruokittu ja lenkitetty, niin ne meni takasin nukkumaan ja enhän mä nyt enään mitään unta saa.

Mira oli eilen meillä käymässä, oli kiva kun oli jotain seuraa. (: Ja mukava,kun ne muuttaa myös ens vkl Sjoelle, niin saa käydä Sirun isän ja äidin kanssa lenkillä ja muutenkin niin moikkaamassa useammin.


Eilen oli myös perhevalmennuksen synnytysvalmennus; ihan mielenkiintoinen aihe, oikiasti, mä voisin vaikka jatkuvasti puhua synnytyksestä, mutta se; että sieläkin kaikki oletti että kaikki synnyttää alakautta ja "normaali synnytys kestokin" kerrottiin, mikä oli mun mielstä typerää. Ensinnäkin, kun ei ole normaalia synnytystä olemassa ja toiseksi, kun kaikki on niin yksilöllistä, voi olla, että meillä ei mene kun 8 tuntia kaikkien vaiheitten kera, tai voi olla että meillä menee avatumisvaiheessakin jo 3 vuorokautta. Kun ei koskaan tiedä.
En tiedä, pitäiskö mun mennä johonkin synnytyspelko- ryhmään :D Mä oon aina pelännyt sitä. Ihan pienestä/nuoresta saakka. Kun ei siihen oikein voi edes varautua kuinkaan. Se kipu siinä pelottaa; tiedän, että se kipu on jotain niin uskomatonta, ja ei ole toista asiaa, jossa olisi sama määrä kipua ja tuskaa ja ilon hetkiä. Kyllä mulla on korkea kipukynnys, mutta kuka nyt kivusta nauttis? Toivotaan,että kaikki menis hyvin sitte kun on sen aika. Ja sitte kun lähtö sinne koittaa, niin mä rupean ihan varmana murehtimaan koirista ;D Pimiä kun vähä on. :"D


Sitten, mitä sitä tekis tänään, tai siis nyt? Huvittais tehdä vaikka mitä, mutta en tiedä mitä ;D

Vkl

Viikonloppu taas oli ja meni. Ihanaa olla nyt uudessa kodissa. Kuplukan huonekkin jo oikeastaan valmis, sais jo syntyä ;D Ihanaa kun on jo jotain konkreettista, muutakin kun maha. Aina kun kävelee ohi, niin muistaa, että nii joo meille tosiaan on tulossa vauva (:
Perjantaina saatiin avaimet ja muuttaa ja nyt kaikki on jo paikoillaan. Ihana tunne.
Tänään Anni oli meillä Sulon kanssa. Siru tykkäs kun oli paini kaveri, Nelli taas ei :D Saivat kuluttaa energiaansa. Nyt tytöt sitte nukkuukin niin kauan kunnes Jussi saapuu kotiin. Ennen kun Jussi lähti, niin se teki meille ihan sairaan hyvää suklaa kakkua <3 Aivan suussa sulavaa.
Huomenna meille tullaan tekemään suihkun lattiaan remonttia, vittumaista sinänsä, mutta onneksi se pitäis olla valmis keskiviikkoon mennessä. Toivottavasti. Meillä tulee olemaan mielenkiintoista täälä keskiviikkoon asti kun outoa porukkaa lappaa ja suihku ja vessa on karenssissa keskiviikkoon saakka. Meidän pitää varmaan lähteä vähä johonkin evakkoon siksi aikaa :D intresting :D

Vauvan sukupuoli tiedossa !

Maananataina oltiin sitten ensimmäistä kertaa perhevalmennuksessa. Tai siis sitä olis ollu jo viikko sitte maanantaina, mutta kunmeillä oli se ruokamyrkytys niin ei päästy. Oli ihan jees käydä sielä, nyt oli vähä tylsä kerta sinänsä, kun ne puhui koko ajan KUN IMETÄTTE plää plää plää. Ensinnäkään mä en edes välittäis niin imettää ja mistä tietää voiko imettää, ei koskaan voi sanoa KUN! Kun ei mikään ole varmaa. Se ärsytti... Sen kun näkee vasta sitten, kun vauva syntyy, että voiko edes imettää. Inhottaa ainaki koko imetys kun siitä jankataan koko ajan ! :D En tahallanikaan imetä! ;D
En kerralla alkaiskin sitte synnytysvalmennus.

Nojoo. Eilen oli sitte meidän 2 vuotis kihlapäivä <3 Aika kauan ollaan jo jaksettu toisia kattella sormuksien kera ;D Mutta mikäs siinä kattellessa, kun ei parempaakaan voi löytyä. ;)


Eilen oltiin myös rakenneultrassa. Saatiin tietää vauvan sukupuoli. Meni se vähä niin kun ajattelin. (; Pieni prinssi se meille syntyy juhannuksena <3 Saatiin kuvakin sen jalkoovälistä :D Mä en kestä, jos se on samanlainen hulivili ku Jussi ;D Tulee sitten isänsä poika :D Vauvasta muuten oli tosi hankala saada mitään kuvia nyt rakenneultrasta kun se liikkui niin mahottomasti, kasvojakaan se ei suostunut näyttämään, ei edes väkisin. Ainoat mitkä selkeästi nähtiin, oli sukupuoli, varpaat ja nyrkki ;D Äidin oma rakas TÄYDELLINEN ! ! 8D


Ylihuomenna olis sitte muutto. Ja voi, että mua rasittaa. Musta tuntuu, että kaikki pitää raskaina olevia jotenki sairaina. Oikeesti. Mullekki koko ajan, että älä sitte nostele painavia, älä sitä ja älä tätä, ja Jussi nyt ei antaisi tehä mitään. Siis mä nostelen ja teen sen minkä jaksan, muutenkin vaikka en edes olisi raskaana. Enhän mä muutenkaan ylipäänsä nostele painavia, kun en mä jaksa. Ja siis raskaana saa yhtälailla tehä asioita, tai mä teen ainakin. Kun ei mulla ei mikään ole esteenä, miksen voisi tehdä. Salilla käynti nyt vaan jääny, johtuu varmaan tästä muutosta kun on kaikkea nyt.
JA yks mikä kans mua raivostuttaa ja ne ihmiset jotka kauhistelee noita meidän koiria. Kun ne kuulee sanan ROTTWEILER niin tulee jo kauheaa sanomista, vaikkei edes oo nähny meidän koiraa. Voisin ottaa vielä ennen vauvan syntymää 10 rotikkaa, joko ihmiset sitte alkais tajuamaan ja olisivat hiljaa ? Onhan meidän Sirulla erittäin suuri suojelus vietti meitä omia kohtaa ja Nelliä kohtaan varsinkin, mutta onko joku sanonu että siinä olis jotain pahaa? Sitte nämä samat ihmiset kauhistelee kun mä tuola yksin meen mahani kans niiden kans lenkillä, Siru saattaa välillä vetäästä ku hullu ja mä oon tuola perseelläni melkein ja Nelli muuten vaan poukkooloo ;D Mutta herranjumala, enhän mä siitä rikki mene :D Tai jos Siru oikeinkin hellästi tulee välillä mahan päälle =D Se kans kuuntelis vauvan potkuja ;D Ja rojahtaa mukavasti sellanen 25 kiloa mun päälle :D Toinen on vielä pieni ;D Se on sitte mukavaa kun se painaa tosiaan sen 60 kiloa ja tulee syliin, kun luulee olevansa yhtä pieni kun Nelli <3 (; Meidän poika saa oman suojeliansa <3

Saisivat ihmiset lopettaa sen paapomisen. Raskaus kun ei ole sairaus, etteikö voisi asioita tehdä samalla tavalla kun ennen raskautta. Lukuunottamatta tietysti sellaiset, joilla on jotain "ongelmia" raskaudessa, että kaikki ei menekkään aivan niin mutkattomasti. Onneksi itellä kaikki on mennyt niin hyvin, että jaksaa vielä pitää omastakin kunnosta huolta. :] Jussiki sais ruveta pitämään :D Sille se kaikki paino on menny ;D


25. päivä olis sitte viimeinen neuvola täälä Ilmajoella, sitte pitäiskin vaihtaa sitäkin, valmennukset toki käydään täälä Ilmajoella loppuun saakka.

Ylihuomista odotellessa <3 pääsee uuten kotiin. ;]

Match show

Tytöt oli eilen aivan ihania eilisessä match show:ssa. (: Nelli ei oikein pärjänny, mutta kokemus sitäki parempi ja uudestaan vain parin kuukauden päästä.
Siru sen sijaan oli nuorin kaikista osallistujista ja ensimmäistä kertaa sekin mukana kisoissa. Siru pärjäsi aivan ihanasti, heti pääsi 7 parhaan joukkoon ! Kyllä isä ja äiti on ylpeitä ! <3 Pari kuukautta taas treenaillaan ja uusi koitos sitten (:

Rakastan omaani <3

Oon miettiny:

Mä oon miettiny, että miksi mun pitää olla niin kauhean määrätietoinen ja hankala nainen ? Ihan oikeesti. Kyllä Jussilla on kestämistä välillä, USEIN.
Monestikko mä oon sille päivän aikana huutanu ja haukkunu sen ihan lyttyyn?
Entä monestikko kehun? Öö, harvoin.
Nostan esille kyllä sen negatiivisa puolia, entä posiitiviset?
Mä räjähdän melkein joka asiasta vuoronperään ;D
Eikä nää johdu pelkästään mistään hoormooneista, vaan sellanen mä vain oon. Ehkä liiankin määrätietoinen ja itsevarma joka asiassa.
Ja anteeksi en osaa edes pyytää, ottaa liikaa luonnon päälle. :/



Pitääks mun aina, sanoa; älä lääpi kun sä mua kosketat?
Pitääks mun aina, kysyä; mitä tuijotat, kun katsot mua kauan?
Pitääks mun aina, kääntyä pois, kun sä yrität koskettaa mua kaulaan?
Pitääks mun aina, olla niin helvetin hanakala?
Pitääks mun aina, tulla takaisin, kun ensin lyön sun oven kiinni?
Pitääks mun aina, soittaa vielä vaikka ensin lyön sun korvaan?
Pitääks mun aina, olla niin helvetin hanakala?
Pitääks mun aina, luulla tietäväni niin paljon enemmän ja koko maailma kerralla omistaa?

Ehkäpä nää on niitä luonteen pikku vikoja, jokka vois joskus korjaantua. :D
Kukapa meistä olis täydellinen?
Pitääks mun aina,

Koin sitte elämäni ensimmäisen ruokamyrkytyksen :<

Tuskaista!

Viime ilta/yö oli niin tuskaa!

Kahdeksan aikana mun maha muuttui ihan kivi kovaksi, supisteli, vauva potki, mahaa väänsi, oksetti ja kuume nousi. Mä en tienny kuinka päin olisin ollu. Jussi yritti hieroa mun selkää, mutta ei auttanu yhtään. Menin sitte lämpöiseen suihkuun lilluttelemaan, se auttoi hetkeksi aikaa, mutta kun menin sänkyyn että olisin makoillut niin ei pystynyt. Joka paikkaan sattui, kuinkaan ei vounu olla. Mä jo ajattelin, että tämä vauva syntyy nyt. Ei onneksi.

Jussi oli ihana, se oli mun tukena. Se meinas jo mennä lukemaan vauva kirjasta onko tämä "normaalia". Jussi oli myös jo soittamassa äitiyspolille, kunnes sain juosta vessaan oksentamaan. Olo helpotti heti, HETKEKSI.


Oksensin koko yön, kuume nousi nousemistaan. Edelleen on lämpöä.


Viimeisen kerran menin oksenatamaan puoli viiden aikana ja Jussi änkes sinne kans. Nyt Jussikin on oksentanu koko loppu yön ja aamun.


Kaikkein jännin ja omituisin juttu tässä on se, että oltiin eilen Jussin tädin luona syömässä ja kaikki meistä oli alkanu oksentamaan samaan aikaan, paitsi kaks. Ruokamyrkytys vai jokin ihme sattuma?
Mun pitää tästä ny mennä soittamaan neuvolaan ja kysyä asiasta.

olo on ihan kamala.

Viikonloppu.

Se olis jo perjantai. Tämä päivä on menny pakkaillessa. Oon yrittäny pikku hiljaa paikkalla rauhassa ja samalla kattoe, että mitkä otetaan mukaan ja mitkä sitten heitetään jo pois.
Olis muutama ylimääräinen sohva, pöytä,tuoli, kirjahylly yms. joita ei enään otetan mukaan, vaan ostetaan toisenlaisia.

Nyt odottelen, että Jussi tulis töistä niin lähdettäis ruokakauppaan Prismaan ja samalla mentäis koirapuistoon juoksuttamaan tyttöjä. Illaksi olis kiva keksiä jotain mukavaa tekemistä vielä.
Huomenna aamulla pitäis mennä poikia hoitamaan ja sitte niiden kanssa pitäis mennä käymään Nikon synttäreillä. Ja Jussillakin on huomenna pari työhaastattelua. Ja sunnuntaina vielä yksi. Toivottavasti nyt jostain jotain lohkeais. (: Olis Jussikin lähempänä mua, vauvaa ja tyttöjä. Eikä olis niin poikki liian pitkien työmatkojen takia, mitä nyt on.

Tänään on myös meidän rakkauspäivä ! ;] Se olis pian melkein kolme vuotta kasassa sitten, ja 16. päivä helmikuuta (samana päivänä kun on rakenneultra) tulis täytee 2 vuotta kihloissa. Aika menee niin nopeaa. Ja on tähän aikaan jo paljon mahtunukki; positiivista ja negatiivista.
Positiivisin juttu on tämä meidän yhteinen pieni rakkaus vauva <3

Eilen oltiin myös koira puistossa. Olin Annin, Sulon ja tyttöjen kanssa sielä. Siru onneksi hyvin meni leikkeihin mukaan, näyttää siltä, ettei neidille jääny mitään kammoa. Toki on vähän arka vielä, joka on ihan ymmärrettävää.
Sanoin sielä koirapuistossa yhdelle miehelle mitä Sirulle tapahtui sunnuntaina, niin tämä mies, sanoi myös, että sen koiran,Dianan (doberman) päälle kävi kans dogo argentino sielä koirapuistossa juuri samanikäisenä mitä Siru on nyt. Ja mies sanoi, että se vain ahkerasti toi muiden kilttien koirien ääreen niin siltäkin oli sitten kammo hävinnyt. Hyvä niin :)



Eilen muuten hain Kuplan turvakaukalon, oli postiin tullu ja tänään soitettiin, oli Kuplan pinnasänky tullu myös, mutta ne tuo sen kotiin asti maanantaina aamulla. Kaikki suurimmat tavarat onkin nyt sitten hankittu (:

Pieniä tavaroita saa sitten ostella loppu odotuksen ajan (:

Pakkailua.

Ihanaa kun saa jo pakkailla uuteen kotiin. (: saa laittaa kaikki turhat jutut pois ja saa Kuplalle laittaa ja ostaa kaikki (:
Eilen tilasin Kuplalle kivan pinnasängyn, saa ollakki kiva ku maksoi melkein 200 ;D Mutta mun vauvalle vain parasta<3

Tämä kuukausi menee niin nopeaa, että parempi paikkailla rauhassa, kerraankin. Yleensä mulla menee niin, että sinä päivänä kun saa muuttaa niin kaadaan vaan kaikki jätesäkkeihin ;D Aina tulee muka niin kiirus, vaikka koska sen aloittaisin. Josko tällä kertaa ei tulis.

Vauva jotenkin hämärästi hengailee masussa, sattuu kummallisesti ja tuntuu todella oudolta. Lieneekö se stressaamisesta ?
No, nyt koitan pikkuisen rauhoittua ja vietän loppu päivän ja illan tyttöjen kanssa. Mennään pian moikkaamaan Suloa ja sitte olis kyllä mukava jos mentäis käymään koira puistossa, Siru tykkää juosta ja noutaa sielä. Kunhan ei olis vaan muita koiria, Siru kun niistä ei oikein piittaa. Ja kun on vähä luotto menny niiin multa kun Sirultakin. Nelli nyt tykkää vain jos olis vähä miehiä sielä ;D

Uneton yö- kiitos Jussin.

Mä en oikein edes tiedä, mistä mä alottasin taas tämän kirjottasimisen. Vaikka siitä, että Jussin reissuhommat onnykyään baarejen kiertämistä.
Ne lähti eilen aamulla Helsinkiin hommiin;Sauli, Tapsa ja Jussi. Hyvää hyvyyttäni vein Jussin Kauhajoelle aamulla. Illalla seuraavan kerran sitten kuulin herrasta ja siinäki puhelussa kertoi, että ne on menossa tänään "vähä" baarittelemaan.
No ei mua sinänsä niin lujaa vituta se baarissa oleminen, mutta jos tyypit lähtee töihin, niin minkä vitun takia mä saan illalla/yöllä kännisiä puheluita? Ei vittu mun tietääkseni oo raksahommia baareis. Ja kun ei oikein olis rahaa muutenkaan ylimääräistä...


Sitte Jussi tulee reissuiltaan kotia, niin mä kuulen viikonloppuna sitä inttämistä; että olis kiva mennä johonkin, en oo pitkään ollu missään tai ottanu! Ihan vaan muuten vain koko vitun reissun !

Sitte toinen mikä mua ottaa hermoon; VALHETELU !

Eilenkin mä Jussiltä sitte yöllä kysyin, että missä ootte, tuli vaustaus että baarissa, mutta justiin lähdetään. Tunnin päästä sitte kysyin että no missä ny otte, joko oot nukkumassa, niin tuli viesti" mun ei tarvii kertoo sulle missä oon" ajattelin että okei, oo sitte vittu missä oot.

Sitte kuitenkin kysyin vielä että no missä oikeesti ootte; niin Jussi laittoi että onnelassa! ja sen jälkeen ilmoitti, että en oikeesti, että mä oon vain täälä Espoossa.

Kai mä vittu tiesin, että se on Espoossa, mutta olis ollu ihan kiva tietää että missä. Kun se, että mä täälä yöllä stressaan ja mietin, että missähän herra oikeesti on...

Mua niin lujaa tää homma vituttaa.. En mä jaksa kattella tuollasta. Se olis eri asia, jos olis ylimääräistä rahaa mitä tuhlata, mutta kun nyt ei oikein ole, toinen justiin jääny työttömäksikin...

Argh!! Meille on hitto soikoon vauva tulossa. Ei elämä oo enää mitään huoletonta menoa, niin ku ollu joskus muutama vuosi sitte. Nyt pitää ajatella joka hetki eteen päin ja kuinka ja mitä, ja joka hetki pitää ajatella myös vauvaa; tai mun ainakin. Jotkut ei ilmeisesti ajattele ollenkaan.

Kyllä Jussi sitte ilmoitti, että tänään ehkä olisivat tulossa pois, mutta ei oikein lämmitä. Ihan sama. Mä en sitä ainakaan mistään hae; ja kun ei osaa edes anteeksi pyytää. Aamullakin sain luuria korvaan.
KYllä mä sen myönnän, mä olen ite tosi vaikee ja määrätietoinen persoona; ja varsinkin nyt raskauden aikana, mutta ainut mitä oon pyytäny ja vaatinu, niin TUKEA ! Tää kaikki on mulle uutta, kaikki mitä mun kehossa tapahtuu. Mutta kuinka mä yksin jaksan selvitä kaikesta kun ei saa tukea. Ei Jussi ymmärrä vaikka mä tätä asiaa kuinka sille selittäisin... Ja tuntuu, että sille on silloin kun se ottaa, niin paskan hailee mitä mulle ja vauvalle tänne kuuluu, ei sitä ehdi kiinnostaa, kun on tärkeämpääkin tekemistä. Se on sille ihan sama kuinka mä täälä stressaan.
Huomasin sen jo silloin kun niillä oli ne harjakaiset;saman tyyppinen tilanne oli ja mulla oli ihan alku raskaus menossa, olisko ollu joku 8/9 viikkoa, kun tuli vähän koplikaatioita, kun taas täälä stressasin, yritin ja yritin silloinki Jussia kiinni mutta sillon Jussi ilmotti mulle että jos mä soitan vielä kerrankin niin se laittaa puhelimen kiinni. Laitoin sitte viestiä, että meen käymään siaraalassa, kaikki ei oo nyt vauvalla hyvin välttämättä sitte soitin niin herra pani puhelimen kiinni ! Näin paljon sitä kiinnostaa me kun pääsee viinan makuun!

Mikä ihme siinä alkoholissa on ? Mikä siinä on se juttu ? Miksi se menee edelle ?
Kertokaa mulle. Mä en oo ikinä sitä ymmärtäny..
Mun oma biologinen isä joskus aikoinaan valitsi sen reitin; alkoholin. Virallinen avioero tullu voimaan -91. Eli mä en oo sitä koskaan nähny, paitsi nyt aikuis iällä ensimmäisen kerran. Kai se on ollu onnellinen sillä tiellään; ei ole taakkoja, kaikki surut ja murheet häipyy kun ottaa pikkusen viinaa. MUTTA MÄ EN NYT SITTE VERTAA JUSSIA MIHINKÄÄN ALKOHOLISTIIN!! Haluaisin vain tietää; että mikä siinä vain on niin tärkeää. Korvaako se kaiken muun ? Ainakun sitä ottaa niin seuraavana päivänä on kamala olo ja kaduttaa, onko se sen arvoista?