keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Uneton yö- kiitos Jussin.

Mä en oikein edes tiedä, mistä mä alottasin taas tämän kirjottasimisen. Vaikka siitä, että Jussin reissuhommat onnykyään baarejen kiertämistä.
Ne lähti eilen aamulla Helsinkiin hommiin;Sauli, Tapsa ja Jussi. Hyvää hyvyyttäni vein Jussin Kauhajoelle aamulla. Illalla seuraavan kerran sitten kuulin herrasta ja siinäki puhelussa kertoi, että ne on menossa tänään "vähä" baarittelemaan.
No ei mua sinänsä niin lujaa vituta se baarissa oleminen, mutta jos tyypit lähtee töihin, niin minkä vitun takia mä saan illalla/yöllä kännisiä puheluita? Ei vittu mun tietääkseni oo raksahommia baareis. Ja kun ei oikein olis rahaa muutenkaan ylimääräistä...


Sitte Jussi tulee reissuiltaan kotia, niin mä kuulen viikonloppuna sitä inttämistä; että olis kiva mennä johonkin, en oo pitkään ollu missään tai ottanu! Ihan vaan muuten vain koko vitun reissun !

Sitte toinen mikä mua ottaa hermoon; VALHETELU !

Eilenkin mä Jussiltä sitte yöllä kysyin, että missä ootte, tuli vaustaus että baarissa, mutta justiin lähdetään. Tunnin päästä sitte kysyin että no missä ny otte, joko oot nukkumassa, niin tuli viesti" mun ei tarvii kertoo sulle missä oon" ajattelin että okei, oo sitte vittu missä oot.

Sitte kuitenkin kysyin vielä että no missä oikeesti ootte; niin Jussi laittoi että onnelassa! ja sen jälkeen ilmoitti, että en oikeesti, että mä oon vain täälä Espoossa.

Kai mä vittu tiesin, että se on Espoossa, mutta olis ollu ihan kiva tietää että missä. Kun se, että mä täälä yöllä stressaan ja mietin, että missähän herra oikeesti on...

Mua niin lujaa tää homma vituttaa.. En mä jaksa kattella tuollasta. Se olis eri asia, jos olis ylimääräistä rahaa mitä tuhlata, mutta kun nyt ei oikein ole, toinen justiin jääny työttömäksikin...

Argh!! Meille on hitto soikoon vauva tulossa. Ei elämä oo enää mitään huoletonta menoa, niin ku ollu joskus muutama vuosi sitte. Nyt pitää ajatella joka hetki eteen päin ja kuinka ja mitä, ja joka hetki pitää ajatella myös vauvaa; tai mun ainakin. Jotkut ei ilmeisesti ajattele ollenkaan.

Kyllä Jussi sitte ilmoitti, että tänään ehkä olisivat tulossa pois, mutta ei oikein lämmitä. Ihan sama. Mä en sitä ainakaan mistään hae; ja kun ei osaa edes anteeksi pyytää. Aamullakin sain luuria korvaan.
KYllä mä sen myönnän, mä olen ite tosi vaikee ja määrätietoinen persoona; ja varsinkin nyt raskauden aikana, mutta ainut mitä oon pyytäny ja vaatinu, niin TUKEA ! Tää kaikki on mulle uutta, kaikki mitä mun kehossa tapahtuu. Mutta kuinka mä yksin jaksan selvitä kaikesta kun ei saa tukea. Ei Jussi ymmärrä vaikka mä tätä asiaa kuinka sille selittäisin... Ja tuntuu, että sille on silloin kun se ottaa, niin paskan hailee mitä mulle ja vauvalle tänne kuuluu, ei sitä ehdi kiinnostaa, kun on tärkeämpääkin tekemistä. Se on sille ihan sama kuinka mä täälä stressaan.
Huomasin sen jo silloin kun niillä oli ne harjakaiset;saman tyyppinen tilanne oli ja mulla oli ihan alku raskaus menossa, olisko ollu joku 8/9 viikkoa, kun tuli vähän koplikaatioita, kun taas täälä stressasin, yritin ja yritin silloinki Jussia kiinni mutta sillon Jussi ilmotti mulle että jos mä soitan vielä kerrankin niin se laittaa puhelimen kiinni. Laitoin sitte viestiä, että meen käymään siaraalassa, kaikki ei oo nyt vauvalla hyvin välttämättä sitte soitin niin herra pani puhelimen kiinni ! Näin paljon sitä kiinnostaa me kun pääsee viinan makuun!

Mikä ihme siinä alkoholissa on ? Mikä siinä on se juttu ? Miksi se menee edelle ?
Kertokaa mulle. Mä en oo ikinä sitä ymmärtäny..
Mun oma biologinen isä joskus aikoinaan valitsi sen reitin; alkoholin. Virallinen avioero tullu voimaan -91. Eli mä en oo sitä koskaan nähny, paitsi nyt aikuis iällä ensimmäisen kerran. Kai se on ollu onnellinen sillä tiellään; ei ole taakkoja, kaikki surut ja murheet häipyy kun ottaa pikkusen viinaa. MUTTA MÄ EN NYT SITTE VERTAA JUSSIA MIHINKÄÄN ALKOHOLISTIIN!! Haluaisin vain tietää; että mikä siinä vain on niin tärkeää. Korvaako se kaiken muun ? Ainakun sitä ottaa niin seuraavana päivänä on kamala olo ja kaduttaa, onko se sen arvoista?

2 kommenttia:

  1. On niin tuttua lueskella näitä sun juttuja kun tänne eksyin.
    Mulla oli ihan samanlaiset fiilikset kaksi vuotta sitten ku olin raskaana.
    Ei ne miehet tajua että vauva on tulossa ja mitä se tuo mukanaan, ennen kuin synnytys salissa.
    Valitettavan totta!

    VastaaPoista

"Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut. "