Mä oon miettiny, että miksi mun pitää olla niin kauhean määrätietoinen ja hankala nainen ? Ihan oikeesti. Kyllä Jussilla on kestämistä välillä, USEIN.
Monestikko mä oon sille päivän aikana huutanu ja haukkunu sen ihan lyttyyn?
Entä monestikko kehun? Öö, harvoin.
Nostan esille kyllä sen negatiivisa puolia, entä posiitiviset?
Mä räjähdän melkein joka asiasta vuoronperään ;D
Eikä nää johdu pelkästään mistään hoormooneista, vaan sellanen mä vain oon. Ehkä liiankin määrätietoinen ja itsevarma joka asiassa.
Ja anteeksi en osaa edes pyytää, ottaa liikaa luonnon päälle. :/
Pitääks mun aina, sanoa; älä lääpi kun sä mua kosketat?
Pitääks mun aina, kysyä; mitä tuijotat, kun katsot mua kauan?
Pitääks mun aina, kääntyä pois, kun sä yrität koskettaa mua kaulaan?
Pitääks mun aina, olla niin helvetin hanakala?
Pitääks mun aina, tulla takaisin, kun ensin lyön sun oven kiinni?
Pitääks mun aina, soittaa vielä vaikka ensin lyön sun korvaan?
Pitääks mun aina, olla niin helvetin hanakala?
Pitääks mun aina, luulla tietäväni niin paljon enemmän ja koko maailma kerralla omistaa?
Ehkäpä nää on niitä luonteen pikku vikoja, jokka vois joskus korjaantua. :D
Kukapa meistä olis täydellinen?
Pitääks mun aina,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut. "