.....

Sitte vähä raskaudesta; mua on nyt ruvennu sattumaan ´kylkiluihin, lähinnä öisin, mutta nytkin sattui vielä tänään aamulla. . . :o
tää on sitte taas näitä " MÄ TIEDÄN JUTTUJA" ; sanoin tästä asiasta eräälle ihmiselle,niin sanoi vaan, että tyttöä odottaessa, sillä oli sama juttu, että tytöt olis korkeammalla. ;D hauskoja nämä jutut ;D noh, 16.päivä sen saaki sitte tietää, ei tarvi sitte enää arvuutelle ;D <3
Mä en edes halua, tietää kuinka yli suijeleva ja tarkka musta tulee vauvan suhteen, kun oon niin jo koirienkin kanssa, oon aina ollu. Ja tarkka, kenellä annan hoitoon yms.Tytötkin on mun pieni lapsia, joista pitää huolehtia, eikä se ole mulle ihan sama kenelle annan hoitoon, jos yli päänsä annan :D Siinäkin oon tosi huono ;D Hoidan aina ennemmin ite ja otan joka paikkaan mukaan, ihan minne vaan kun laitan hoitoon. Nellikin on ollu oikeen 2 kertaa vuoden aikana hoidossa ja Siru kans 2 kertaa elämänsä aikana. Eikäenää meekkää ;D mä en malta antaa, tai jos annan niin korkeintaan päiväksi ;D <3

Helsinki vs. Seinäjoki

Olipas meillä mukava viikonlopun aloitus perjantaina. Jussi sai tietää, että niillä jatkuu työt enään viikon. Jes! Justiin ollaan muuttamassa Seinäjoelle suurempaan asuntoon joka on rivitalo; eli siis vuokrakin nuosee parisen sataa. Vauva tulossa, uusi auto ostettu perheen lisäyksen takia ja työttömyys ! Kuinka kaikki voikin sattua just näin? :[
Ruvettiin heti miettimään, mikä olis "paras" ratkaisu. Kyllä Jussille olis töitä tiedossa, ei se siitä ole kiinni, mutta mikä olis se paras? Onko se, että me otetaan vastaan se Seinäjoen asunto ja muutetaan 1.3 sinne, Jussi kulkee Vaasassa loppu vuoden töissä. Eli työpäiviin menee se 12 tuntia/ päivä. Juss on ihan äärettömän väsyksissä, kun töistä kotiin tulee ja sitten mun kontolle jää taas yksin hoitaa : koti, vauva, tytöt, ruoka; ihan kaikki. Silloin siinä palaa loppuun minä ja Jussi, molemmat. Koska yöt ei ole enään kohta nukkumista. Ja se on jo nyt huomattu, että liian pitkä työ matka ja raskas fyysinen työ ei sovi yhteen.... Viikonloput menee sitten nukkumiseeen :< EI HYVÄ.
Toinen vaihtoehto olis; muutetaan ja otetaan vastaan se Seinäjoen asunto, Jussi kulkee Vaasassa maaliskuuhun saakka. Maaliskuussa pitäis saada tietää yhdestä Seinäjoen moni vuotisesta rakennus työpaikasta. Olis ihanne juttu MUTTA se ei ole varmaa, että se työmaa tulee Seinä joelle ! Eli sitten taas oltais siinä samassa kaavassa. ^ En halua, ottaa sellaista riskiä, että JOS EHKÄ olis ja tulis. ARGH...
Loppujen lopuksi vauva jo pian syntyykin... Ihan kauhea stressi päällä.

Kolmas vaihtoehto olis se, että muutettais Helsinkiin päin, jossa Jussilla on olis töitä ainakin yli vuodeksi. Vuosi ainakin olis turvattua, mutta kaikki ihmiset olis täälä...


Apua, ihan kamala tilanne. Haluaisin muuttaa jo ajoissa ja tehdä vauvan huoneen kunnolla. Maalata seinät yms. Aina on kuitenkin se kuukauden irtisanomis aika... Eli jos nyt ei maaliskuussa muutetakaan niin se menis jo huhti toukokuulle, kattoen kaikki irtisanomis jutut ym. jutut, ja toukokuulla vauva jo voi syntyä !

Vittu ku elämä onki saatanan helppoa.... :<

Odottelen.

Odottelua, että Jussi tulis töistä...
Olis mukava tehdä ätänään jotain kivaa ;>
Hakea kaupasta vaikka herkkuja, kuten vesomelonia, kurkkua, porkkanoita ja mini tomaattia ja dippailla niitä ;P
Tai sitte ihan lähteä johonkin ihmisten ilmoille ns. :D

Äsken imuroitiin tyttöjen kanssa ja laitettiin pyykkiä. Seuraavaksi olis luvassa pyykkien pesua samalla tässä odotellessa. :)


Kyllä se odottavan aika onkin vaan pitkä ;D

Neuvola 29.1.2010

Kaikki oli hyvin. Vauva ja maha oli kasvanu hyvin.
- Hb oli laskenu, mutta siltikin oli vielä 119.
- Vauvan sydänäänet oli edelleen 145.
- Perhevalmennus alkaa 8.2.2010.
- Puoliväli on saavutettu sunnuntaina, ja painoa tullu tähän asti tasan 4kg.
- Rakenneultra olis 16.2.2010, jolloin toivottavasti saa tietää sukupuolen; mutta jotenkin tuntuu, että kaikki vain saa tänä vuonna poikia. ;]
- Seuraava neuvola olis 25.2.2010, jotens itä odotellessa.

<3

Kupla

Ennen kuin sait alkusi, halusin sinut.
Ennen kuin synnyit, rakastin sinua.
Ennen kuin ehdit olemaan täällä tunnin,
olen valmis kuolemaan vuoksesi. <3

...

Nyt on niin saamaton olo :<
Tekemistäki olis joo, mutta ei saa muka mitään aijalliseksi.
Ja sais jo loppua tämä tukaluus vaihe :<<<

Valitusta

Mä en tiedä, mua huvitti vain tänne jotain kirjottaa. Jussi ja tytöt meni jo nukkumaan ja teeveestäkään ei tuu mitään järkevää.

Tuntuu, että tänään on saanu jotaki aialliseksikin; käytiin Jussin mummaa kattomassa pitkästä aikaa ja illalla Jaana ja Pertti tuliki käymää meillä ! :) Se oli positiivinen yllätys. Tytöt oli ihan hulinoissaan kun tuli uusia jänniä hajuja, gerbiilien ja kissojen. Loppu ilta menikin sitte teeveetä kattoessa vain. Ai niin mikä TÄRKEIN, vessassa käydessä !
Voi totta jumalauta! Mä en käsitä, oon mä sitte tullu vessasta sekunti sitte tai viikko sitte niin hätä on samanmoinen. ;D Ihan sama kun muuttaisin aivan suosiosta sinne asumaan, rehaan mukanani vain patjat ja APPELSIINIT ! <3
Viimeyönäkin; vietin enemmän aikaa vessassa kun sängyssä nukkumiseen. Ja päivällä oon sitte jatkanu samaa rataa. On tää vaan niin kivaa ! :D
Aina kun kyykistyy, kumartuu tai juoksee niin seuraava osoite on vessa. :D Siis ihan käsittämätöntä. Mutta se on nyt tätä. Lohduttaa edes vähä se, että tää ei oo ikuista ;D
Muuten kaikki on edelleen hyvin ja Kupla voi hyvin.


Toivottavasti huomenna ei olis näin vittumaista viimaa niin pääsis tyttöjen kans lenkillekin. Kun tänään ei voinu mennä, ite olisin jäätyny ihan jääkalikaksi ja neidit ei voinu olla pihalla kun tassuihin tuli kylmä ;D Olis vaan kiva, että olis joku lenkki kaveri ! Siis joku muuki ku nuo tepsuttelijat ja Kupla, en niille viittis ihan koko matkaa höpötellä, mua pidettäs sen jälkeen jo hulluna. Jussikin kun on niiin myöhään aina töissä niin en raaski sitäkää joka kerta retuuttaa mukaha ja en mä sitte täältä läheltä oikein muita tiedä. Marruki on toki meidän kans ollu lenkillä, mutta nyt silläkin on se työharjoittelu menos, niin ei sekää oikee aina pääse. Noh, onneksi pian saa taas muuttaa Seinäjoelle niin sielä on lenkki seuraaki :D Takasi sivityksen pariin ;D Ja jos pääsis sinne salillekin useammin vielä ennen kun Kupla syntyy ! :)

Nii ja jos vielä vähä valittasin siitä, kun ei oo päivisin mitää tekemistä. :"D Oikiasti. Mun päivät on sitä tällä hetkellä, että koitan kotona keksiä jotaki vähä vähemmän tärkiää tekemistä ja päivän huipentuma on kun tulee salkkarit. :D Toki tytöt ny vähä pitää mulle seuraa, mutta ku neki suurimmaksi osaksi vain nukkuu. Enkä mä jaksa vain nukkua. Tähän ki tulee ratkaisu; KUN MUUTETAAN SEINÄJOELLE :D niin on edes tekemistä kun saa sisustaa uuden asunnon ja tehdä Kuplan huoneesta soman ! (: Ja sielä on kaikki lähempänä, ei tarvii viettää yksin päiviä, joku vois jopa tulla käymään tai ite mennä johonkin :D Tällästä tää työttömän elämä vissiin on ? :D Tyhjiä päiviä päivästä toiseen, odottaen, että toinen tulee töistä kotia. . .

No, mutta mä meen taas tästä viettämään vessan kuluttavaa yötä. Hyvää yötä <3

Maanantai leffa ilta ;)

Nyt vietetään Jussin,tyttöjen ja Kupla-vauvan kanssa loppu ilta leffoja katsellen :)

Ihana viikonloppu.

Vietettiin niin mukava viikonloppu ettei toista. Perjantaina vein tytöt hoitoon ( joka olikin se vaikein ja ikävin osuus) ; Siru meni Kauhajoelle ja Nelli Seinäjoelle. Sitten kun Jussi saapui Saarijärveltä niin lähettiin ajelemaan kohti Vantaata. (; Siinä meni ilta mukavasti autossa istuessa. Selkää rupes jo puolessa välissä matkaa ottamaan, johtunee tuosta pallosta mikä mahaan on kasvanu. :D
Oltiin Vantaalla sitte joskus puoli kymmenen aikana illalla. Oli kyllä hieno asunto Juipilla ja Tessella. (: Ihan niiden näköinenkin. Perjantai ilta siinä vain istuttiin ja juteltiin ja mietittiin, että mitä sitä huomenna tekis; ja samalla syötiin Tessen tekemiä ihania "tuulipullia" Jussin mukaan. :"D (tuulihattuja)
Lauanatai aamulla sitte mentiin Heurekaan jo heti kymmeneksi. Oli kiva paikka. Se olikin ensimmäinen kerta mun elämässä kun sielä olin ja tykkäsin tosi kovasti. Menisin kyllä toistekin. (: Heurekassa oltiin sitten katsomassa niitä planetaario elokuvia. Ensin meille myytiin väärään elokuvaankin lippu; mutta ei se mitään, saatiin sitte katsoa kaks elokuvaa yhden hinnalla. Oli aivan sika hienot ne elokuvat. <3 Tykkäsin tykkäsin ! Elokuvien jälkeen suunnistettiin vielä lopuksi kattomaan koripalloilevia rottia. Ne oli aika sopevia. ! :D Heureka tuli nähtyä!

Heurekasta suunnistettiin sitten Ikeaan. Se oli nopea kierros, haettiin vain tietyt tavarat; vauvalle pinnasängyn päälle sellainen ihana verho ja lattia viihdyke, uudelle asunnolle ostettiin kaks uutta mattoa, pyykki teline ja iso valokuvakehys, johon mahtuu 7 kuvaa, niin ja sitte muutaman kynttilän ostin. Silti sinne sai menemään rahaa ihan mukavasti, vaikkei ns. ostanu mitään turhaa.

Ikean jälkeen suunnistettiin Jumboon. Sinne vain sen takia, että halusin uudet mamma farkut :D Löytyikin hienot sellaset, ei yhtään huomaa että olis edes mitkää mamma farkut.(:
Siinä olikin menny jo koko päivä. illalla vielä mietittiin, että lähtiskö hohto keilaamaan vai mitä sitä tekis; päädyttiin sitten, että mennään laaser ammuntaan! Ja että vitsit se oli mukavaa ! :D Varmaan reissun koho kohta. Oli ihan mahtava kokemus, suosittelen!

Loppu illasta haettiinki sitte makuunista leffa ja katottiin se syöden herkkuja. Leffakin oli huippu hyvä, vaikka olikin kauhia; Viimeinen talo vasemmalla. Kannattaa kattoa jos tykkää kauhu/trilleristä.

Sunnuntaina olikin sitte jo lähtö takaisin kotiin. Lähdettiin jo kahdentoista aikana ajelemaan takasin päin. Haettiin tytöt<3 ja kotona oltiinkin joskus puoli kuuden aikana, jolloin Jussin työ kaveri avokkinsa kanssa tuli käymään ! (:

Viikonloppu meni kyllä niin kun siivillä ! Ja nyt taas alkoi arki (:
Perjantaina oliskin sitten neuvola pitkästä aikaa.Saa nähdä onko paino paljon noussu kuukauden aikana; hyvin ollaan kyllä Kupla-vauvan kanssa syöty ! :D

Perjantai.

Nyt olis sitte jo perjantai. Tänään olis tarkoitus mennä Vantaalle Tessen ja Juipin luo (: Kunhan se Jussi saapuis sieltä Saarijärveltä :D Ihana nähdä niitäkin pitkästä aikaa.
Tänään olin taas vakuutus yhtiöllä puhumassa vauvan vakuutuksista ja syntymättömän vauvan vakuutuksesta. Niitäkin pitäis pikku hiljaa ottaa... Kaikkea pitäis vain tehdä jo kovaa :D
Tänään vauvan potku tuntui oikeinkin selvästi oikealla puolella kyljessä. Siitä on nyt tullut oikein jalkapalloilija ;D Ihan hyvä vaan, että vähä äitiä potkiikin niin tietää, että kaikki on hyvin sielä masun uumenissa... Ens viikon perjantaina olis taas neuvola, saa tietä paljonko vauva on kasvanu ja paljonko itelle taas tullu painoa lisää. Omasta mielestä oon kyllä hyvin yrittäny syödä kahden edestä :"D
Sitte olis parin viikon päästä rakenne ultra, toivottavasti näkee kumpiko sielä mahassa potkuttelee :)
Ai niii ! Ja nyt on tullu joku ihme-uni vaihe :"D näen ihan järkyttävän ihmeellisiä unia nykyään, mutta kai seki on ihan luonnollista, ainaki tässä tilassa. :D Viime yönäkin näin sellasta unta, että olin vasta viikolla 13 ja vauva syntyi jo ja se oli ihan tavallisen vauvan koikoinen joka osas heti konttia yms. ja Sekin oli POIKA :D sitte mä soitin vain neuvolaan, että mitä mun pitää tehdä ja kenelle ilmoittaa, että oonki jo synnyttäny pojan ja kotona ja viikolla 13 :"D ihan sakeita :D

;]

Se olis sitte jo torstai... Viikot menee niin nopeaa, ettei meinaa perässä pysyä. Toisaalta mukavaa, toisaalta pelottavaa.
Jussi lähti taas tänään reissu hommiin, Saarijärvelle, mutta tuleekin sitte jo luultavasti huomenna kotia, toivon mukaan.
Nyt ei olis enään kun muutama viikko rakenne ultraan! Odotan sitä innolla, sen takia, että sais tietää kumpiko sielä oikein on. Jussi ei haluaisi tietää, mutta mä todellakin haluan ! ;D Mietinkin jo tuossa, että näkyiskö sukupuoli jo jos menisin yksin yksityiselle katsastamaan kumpiko sielä majailee ;D mutta ei taida vielä niin varmasti näkyä, tai en tiedä... Pitäis oikein soittaa ja kysyä. Olis niin mukava sitte ostelle sinisiä tai vaaleanpunaisia juttuja jo valmiiksi ;D <3


Nyt olis siivoukset tehty ja koirat lenkitetty. (: Joskos sitä laittais itsensä ihmisennäköiseksi ja lähtis Seinäjoella vähän ostoksille ja moikkaamaan Annia.

Meidän nuorempi neiti;


Eli ; Black Happies Ronja, Siru.
-> Syntynyt 30.8.2009
-> Saapui meille 20.10.2009
-> Saapuessaan meille painoa neidillä oli 5kg
-> Tänään;20.1.2010 painoa neidillä 22,7kg
Kovasti neiti on muka kasvanut vaikka ite ei sitä huomaakkaan ;D
Mamma on kovasti ylpeä neidistä.


ROTTWEILER

Jos etsit kilttiä, helppoa, vaivatonta ja valmiiksi kasvatettua sosiaalista koirapuistokoiraa, Sinun ei kannata jatkaa lukemista, sillä rottweiler ei ole etsimäsi rotu.

Jos taas etsit haasteellista, itsenäistä ja monipuolista palveluskoiraa, Rottweiler voi olla etsimäsi rotu. Vain pohtimalla koiran, erityisesti Rottweilerin, hankintaa riittävästi ja monesta näkökulmasta, saat varmuuden sille, onko se etsimäsi koira. Ja vain sinä itse tiedät, että kykenet tarjoamaan koiralle sen tarvitseman aktiviteetin sekä tyydyttämään sen tekemisen tarpeen koko sen eliniän. Lemmikkipalstoilta vastausta tähän kysymykseen on turha hakea.

Rottweiler on rotuna varsin itsenäinen koira ja siltä puuttuu monelle muulle rodulle tyypillinen miellyttämisenhalu, vrt. esim. paimenkoirat. Se on koira jonka kanssa täytyy jo pentuna rakentaa toimiva ja luottamuksellinen suhde ja sen kunnioitus on ansaittava. Kunnioitusta ei ansaita selättämisellä eikä ankaralla fyysisellä kurittamisella. Kaikista ei tähän tehtävään ole ja valitettavan usein näitä pentuaikana tehtyjä virheitä on myöhemmin vaikea korjata, joskus jopa mahdotonta. Uroksilla saattaa esiintyä voimakasta dominanssia eli pyrkimystä hallita muita ja tällaisen yksilön kanssa on osattava toimia jo pennusta asti oikein ja johdonmukaisesti. Tärkeintä Rottweilerin kasvatuksessa on johdonmukaisuus ja reiluus. Mikä on tänään kiellettyä on se sitä myös huomenna. Reilu laumanjohtaja antaa myös kiitosta kun sen paikka on, vaikkapa taputuksen, kehun ja makupalan muodossa.

Rottweiler on oikein kasvatettuna ja koulutettuna myös erinomainen perhekoira, hyvä harrastus- ja perhekoira eivät ole millään lailla toisiaan poissulkevia asioita. Se kiintyy omaan laumaansa, mutta on usein ns. yhden ihmisen koira jota pitää ehdottomana auktoriteettinaan. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että juuri pentuaikana kaikki perheenjäsenet osallistuvat pennun kanssa tapahtuviin päivittäisiin rutiineihin ja perusasioiden opettamisiin kuten ruokinta, kynsien leikkaaminen, leikkiminen, ulkoilu ym.

On kuitenkin muistettava, että rottweiler ei ole pentuna eikä aikuisena yksinomaan lapsen hallittavissa oleva, vaan vastuu kuuluu aina perheen aikuiselle. Esim. pentua ei saa antaa lapsen ulkoilutettavaksi vaikka tämä fyysisesti pystyisi pennun hallitsemaan. Ulkona saattaa irrallaan kulkeva koira hyökätä pennun päälle, eikä lapsi kykene tilannetta hallitsemaan. Tällainen tapahtuma jättää usein pysyvän negatiivisen muiston pennun kehittyvään mieleen.

Rottweiler vaatii aina peruskoulutuksen sekä kohtuullisesti liikuntaa päivittäin. On kuitenkin muistettava, että liikunta ja aktivoiminen eivät ole sama asia. Rottweiler on omimmillaan saadessaan käyttää luontaisia viettejään, pelkkä fyysinen kuntoilu ainoastaan nostaa kuntoa ja ongelmallinen kierre on valmis. Koira tekee kotona tuhojaan eikä osaa rauhoittua. Sen sijaan päivittäinen tai muutaman kerran viikossa tapahtuva aivojumppa ja yhdessä puuhastelu väsyttävät koiraa ja tyydyttävät sen tekemisen tarpeen paljon tehokkaammin. Se antaa paljon myös Rottweilerin ja omistajan suhteelle.

LIIKUNTA:
Rottweilerin ruumiin rakenteen ja isonkoon vuoksi koiraa ei saa ulkoiluttaa pitkiä lenkkejä ennen kuin koira on 1vuotias, Rottweiler on ns.valmis vasta 2vuoden iässä. Sen ruumiin rakenteen tulisi olla korkeudeltaan keskisuuri ,luuston vahva ja niskan jämäkkä. Pää on kolmion mallinen jo iso.
Isosta koostaan huolimatta rottweiler on ketterä ja nopea liikkeissään .

LUONTEESTA:
Rottweiler on ystävällinen ja rauhallinen palveluskoira. Rottweiler kiintyy voimakkaasta isäntäänsä/ emäntäänsä ja on itsevarma ja peloton koira. Rottweiler on myös kuuliainen ja työnhaluinen mutta jotkut, varsinkin urokset, voivat omata ns. ”oman mielen”, eli voivat olla ”itsepäisiä jääräpäitä”.
Rottweiler tietää ja tuntee oman arvonsa ja ellei omistaja ole rottweilerin ollessa pentu tehnyt lauman johtajuus arvoa selväksi, ottaa rottweiler helposti ylivallan perheessä.
Rottweiler on keskivahva työkoira ja ulkoiselta olemukselta saa helposti mielikuvan ”lihaskimpusta”. Vaikka rottweiler on voimakas rungoltaan, se harvoin on kömpelö vaan itse asiassa koiran sopusuhtaisuus ja tasapainoisuus tekee sitä yllättävänkin ketterän. Rottweilerille ei tuota ongelmia kömpiä avonaisesta ikkunasta ulos!
Vartioimistaipumuksensa vuoksi rottweileria ei tulisi koskaan jättää ilman aikuisen valvontaa sellaiseen tilanteeseen, jossa se voi kokea tarpeelliseksi puolustaa esimerkiksi omaisuutta tai ihmistä. Rodulle on tyypillistä vartioida etenkin perheen lapsia. Vaikkakin rottweiler on yleensä ihmisille ystävällinen, se voi osoittaa aggressiivisuutta vieraita kohtaan.

Rakkaus pakkaus <3

Erilaisia ajatuksia...

Tämä reilu neljä kuukautta on ollut epäilemättä elämi ihmeellisintä aikaa, hyvällä tavalla, kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kaikkeen tottuu. ;]
Paljn on tapahtunut pienen ajan sisällä. Muistan sen päivän, kun eilisen kun sain tietää olevani raskaana,
Tunne oli uskomaton. Mieheni, Jussi, oli juuri silloin reissu hommissa Nummijärvellä kun soitin ja ilmoitin asiasta. Jussi oli yhtä naantalin aurinkoa. Oli halunnut jo kauan aikaa lasta. Kun Jussille olin ilmoittanut asiasta, seuraavaksi kerroin Annille,ystävälleni. Anni oli yhtä hämmentynyt. Se päivä oli perjantai. Koko päivä meni vain ihmetellen koko asiaa Annin kanssa. . .
No tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Nyt on viikkoja jo pian 18. Aika menee niin nopeaa. Pahoinvointia ollut koko raskauden aikana vain kolmena yönä. Olo on ollut siis todella mainio. Unelma raskaus, jos näin voisi sanoa, kun tuntuu että muut oksentelee ja niitä oksettaa kaiken maailman hajut yms. Mulla ei vain sellaista oo ollu ;D
Tein tämän blogin sen vuoksi, että saan selvitellä omia jatuksiani. Raskauden aikana tunteet ovat aika herkässä, eikä niitä välttämättä muut oikein tmmärrä vaikka kuinka koittaa selittää, ainakaan meidän Jussi !

No joo, eilen mua jäi vaivaamaan yks asia.... Ostin täs yks päivä Meidän perhe lehden, sen takia kun siinä oli juttu passiivisesta isästä. Mä sitten illalla luin sen Jussille, koska jussi ei oo mikään aktiivisuuden huippu. Artikkelin luettuani Jussi kysyi haluanko jutella asiasta, sanoin joo. Ei siitä puhumisesta mitään tullut, Jussi vain syytti mua, että nalkutan yms, mutta jos en edes nalkuttais niin Jussi ei tekisi sitäkään vähää mitä tekee nyt. Kaiken huippu oli, mikä oli musta niink un huippu törkeää, oli kun Jussi sitte hetken päästä sanoi, että " mä oon ajatellu niin, että kun mä nyt olen ainut joka on töissä, niin sä hoidat kaiken muun" !!!!!!!! Ajattele ! Mä, jonka kuuluis levätä, ei sais enään tehdä mitään raskasta yms ! Mä hoidan kodin, koirat, ruuat, pyykit, kaupassa käynnit, siis ihan kiaken muun paitsi työt. On meinaan aika raskasta. Kun ei oikein tunnu enään muakvalta kyykkiä eikä kumarrella, se tuntuu masussa aika kummalliselta. Tämän keskustelun lopuksi jussi ilmoitti vain että " Vittu mikä akka säki oot!" Otin sitten tyynyni ja peittoni ja menin sohvalle nukkumaan tyttöjen kanssa.
Kukaan ei ole täydellinen; eikä pidäkään olla, mutta sen kun Jussn sais ymmärtämään, että mä en kertakaikkiaan enään pysty tehdä asioita samalla tavalla kun ennen. En vaikka kuink ahluaisin. Koirien hoitoon en voi Jussi apakottaa enkä käskeä, koska se olin minä joka hommasin koirat meille ja minä joka ne halus, eli kyllä mä ilo mielin ne ruokin ja hoidan ja viihdytän. Ei niistä paljon ole vaivaa. Iloa enemmänkin. Silti kun muita tulee käymään tai muuta niin Jussi esittelee tytöt niin kun olis kanssa enemmänkin, ja kommentoi mun tapaani niitä hoitaa ja kasvattaa ja kouluttaa. Teenkö siis sen asian väärin ??
Jäin sitte miettimään, että kun Jussi pääsi armeijasta, niin mä olin töissä Atrialla, joka oli aika rankkaa työtä fyysisesti, niin silloinkin hoidin työt, koiran, kodin ja kaiken !!! Enkä minä saa enkä ole koskaan saanut olla väsyksissä tai poikki.
musta tuntuu, että mä olen umpikujassa. Mä enään tiedä.... En jaksa elää loppuelämääni sellaisen kanssa joka on vain fyysisesti läsnä. Ei siitä vain tule mitään. Jonkin asian on muututtava. Mutta toista kun ei voi muuttaa, se on vähän sama asia, kun että; yhdellä kädellä ei voi vain taputtaa. Musta tuntuu, että olen ihan yksin tässä tilanteessa.

Mä en tiedä, pidetäänkö mua vain jotenkin itsestään selvyytenä? Pitääkö mun todella on raligaali , että Jussi ymmärtää?
Enhän mäkään ole täydellinen, mutta lähempänä mä olen täydellisyyttä kun Jussi...

Tälläsiä ajatuksia, mulla tällä hetkellä on.... Onhan meilläkin sitä ihanaa aikaakin ollut, mutta tähän asiaan on vain tultava loppu.



No jooo; voisin sitte vaikka kertoa tähän lopuksi, että ketä meitä oikein kuuluu meidän omaan perheeseen ; Eli minä, tuleva mami, Jussi mun avopuolisoni ja tytöt; Siru ja Nelli; Nelli on pieni sekarotuinen koira, jossa on Shih tzua ja papillonia ja Nelli on 9 kuukauden ikäinen. Siru on Rottweiler tyttönen joka on viiden kuukauden, ihana pakkaus. ;] ja sitten meidän pieni kupla-vauva masussa. Kupla nimi tulee siitä, kun vauva sielä kuplailee; ilmoittelee olemassa olostaan. ;D