maanantai 28. toukokuuta 2012

Maanantai


Ei maanantaikaan tunnu kyllä enään maanantailta kun on kolmivuoro työssä. Tänään loppui työputki ja nyt kahden päivän vapaat :] Olkoot tänään mun perjantai. Fiilis oli kyllä jotain ihan muuta kun lapset hoidosta hain. Meillä siis ollut melkein viikon tauko päiväkodista kun lapset on sairastaneet ja kun on ollut mulla vapaata viikolla. Voi sitä itkun ja kitinän määrää kun kotiin päästiin. Olivat pienet niin poikki ja väsyksissä hoitopäivästä. Ilta oli yhtä taistelua, Turo-Eemil nakkas muro lautasen lattialle ja molemmat ärsyttivät toinen toistaan. Taistelin kuitenkin enkä laittanut Feliciaakaan enään unille, kun huomenna taas suht aikainen herätys ja molemmat menee yö kylään. Nukahtivat sitten yö unille jo puoli 8. Eli me siis Jussin kanssa matkataan kohti Helsinkiä katsomaan Ceasar Millania ! Koirakuiskaajaa. On tätä jo odotettukin. Ihan mahtavaa päästä. Ensinnäikin pieni irti otto arjesta on iso plussa ja vielä kun näkee C. M: in nii avot.
Yhtään ei mietitytä kuinka lapsilla yö kylässä sujuu, koska olivat reilu viikko sitten mumman luona yötä ja kaikki meni paremmin kun hyvin. Ja nyt menevät Jussin veljen ja hänen vaimonsa luo; sielä kaksi leikki kaveriakin. Tiedän että lapset nauttii täysin rinnoin. On helppo lähteä reissuun kun tietää että kaikilla on mukava olla ja ennen kaikkea pystyy luottamaan.

Ostettiin uusi sohva. Kyllä kruunaa meidän olohuoneen. Vielä vaatii seinät remonttia niin avot. Ostettiin myös uusi ruokailu ryhmä; kuuden hengen. Katsotaan saadaanko syömä kunta täyteen joskus ;]

Jussi painaa pitkää päivää aina kun mulla on aamu vuorot. Töiden jälkeen menee ystävlleen avuksi kun heillä niin suuri vesivahinko, että joutuvat evakkoonkin. Hädässä ystävä tunnetaan, eikö niin ! Ihana auttaa muita, kun tietää, että sen kaiken löytää aina edestä päin.


Vauvakuume se ei ota laantuakseen sitten ollenkaan.. huh huh. Aika kuultaa muistot todellakin. Ja kyllä, Nainen on todellakin kauneimmillaan raskaana. Ihanaa katsoa niitä pallomasuja kaupoissa. Haikeilla mielin. <3

2 kommenttia:

  1. Voi tuo vauvakuume on niin tuttu juttu! Musta tuntuu että kuulen vielä 6 lapsen äideiltäkin vauvakuumeilusta... Ei kai se vauvakuume katoa ikinä, hormoonitko sen aiheuttaa? :)

    VastaaPoista
  2. varmaan ? :)
    tai miksi ei sekin koukuta, että saa kantaa ihanaa pientä rakkautta masussaan ja rutistusten jälkeen saa jotain niin ihanaa ja ihmeellistä syliinsä <3
    Feliciaa kun odotin, manasin kaiken jo alimpaan sinne; kun esikoinen oli vasta 3kk kun aloin uudelleen sen rumban... mutta NYT ! :D antaisin mitä vain että saisin taas vauvan massuuni :] <3

    VastaaPoista

"Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut. "