JOtenkin tiesinkin, ettei tule ulos laskettupäivänä; mutta suuret oli silti odotukset.
Ei ole supistuksia, ei kipuja ei mitään mikä viittaisi siihen, että pian pitäisi synnyttää. Vai onko pakko ? Eikö sitä voisi vielä perua ?
Ei ole enään kovin nautinnollitas kyykkiä Turo-Eemilin perässä . . . mutta ei se auta.
Huomenna olisi viimeinen neuvola ilman vauvaa. Kirjoittavat lähetteen käynnistykseen; TAAS !
Miksi ei voi syntyä ihan itsellään ? Onko mun kohdussani vaan kerta kaikkkiaan niin ihana olla, ettei sieltä kukaan tuu pois kun savustamalla. HArmi vaan kun se savustaminen sattuu niin perkeleesti; en väitä että lluonnollisesti käynnistyvä synnytys olis kuitenkaan sen kivuttomampi. . . NOT NOT.
No joo; Sirun vauva-arki sujuu moitteettomasti. Siru hoitaa pentunsa niin hienosti.
Ei uskoisi, että ekat pennut ovat.
onnellinen tuore äiti nauraa <3 Sunnuntaina oltiin Ähtärin eläinpuistossa ja keskisillä shoppailemassa. Turo-Eemil tykkäsi kun näki kaiken moisia eläimiä. . .
mamin rakas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut. "