Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
ARKEA taas.
Niin se iskä taas lähti aamulla töihin, kun me jäätiin vielä nukkumaaan. Haikeaa/ihanaa/kamalaa miettiä, että pian se on mullakin edessä. TÖIHIN. Ja lapset viedä hoitoon. Hitusen nipistelee mahan pohjassa...
Onneksi kuitenkin kaikki menee painollaan.
Viikonloppu oli AIKAMOINEN. Mieli tekis tänne kirjoittaa, mutta valitettavasti en voi. Mutta aikamoisia pommeja tipahti taivaalta..
hetki menee nyt sulatellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut. "